Johannes Nefastos
Johannes Nefastos (oikealta nimeltään Johannes Laine) on suomalainen satanisti, uskontotieteilijä, laulujen sanoittaja ja esoteerinen kirjailija. Häntä on tiedotusvälineissä kuvailtu maan tunnetuimmaksi satanistiksi, satanismin suomalaisiksi kasvoiksi ja jopa "valtakunnansatanistiksi".[1][2]
Nefastos kiinnostui satanismista vuosituhannen vaihteessa. Hän on kertonut Saatanaa kohtaan tuntemansa mielenkiinnon nousseen pahan ongelman herättämistä kysymyksistä.[2] Nefastos toimi aikoinaan teosofisessa liikkeessä, mutta suhtautui kielteisesti muun muassa teosofian uskomukseen seksuaalisuuden vaikutuksesta ihmisen henkistä kehitystä estävänä tekijänä. Nefastos ehdotti teosofisen liikkeen sisälle satanismiin erikoistuneen loosin perustamista, mutta tähän ei suostuttu. Nefastoksen lähdettyä teosofisesta liikkeestä perustettiin vuonna 2006 satanistinen Azazelin Tähti -järjestö.[3] Helena Blavatskyn ajattelun vaikutus pysyi kuitenkin vahvana Nefastoksen maailmankuvassa.[1]
Nefastos on toiminut myös black metal -musiikin parissa ja kirjoittanut sanoituksia lukuisille yhtyeille.[2] Näiden joukossa ovat olleet Baptism, Saturnian Mist ja Kyy.[4][5][6]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nefastos pitää Saatanaa syvällisen viisauden edustajana ja hylkää perinteiset kristilliset käsitykset Saatanasta absoluuttisen pahuuden ilmentymänä. Hänen mukaansa elämä on pyhä ja rituaalinen.[1]
Nefastos pitää Jeesusta suurena kapinallisena ja näin tavallaan satanistisena hahmona, joka käsitti Jumalan totutusta poikenneella tavalla. Nuorena häneen teki vaikutuksen Vuorisaarna. Keskeinen satanistinen hahmo Nefastokselle on Azazel. Nefastos suhtautuu kriittisesti ajatukseen puhtaasti hyväksi väitetystä Jumalasta, jonka ei katsota olevan vastuussa maailman pahuudesta. Nefastos katsoo Azazelin Tähti -liikkeen aatteellisen pohjan olevan rakkaudellisuudessa ja totuudellisuudessa. Hän on kritisoinut tiedotusvälineitä ja järjestäytynyttä uskontoa huonon maineen luomisesta satanismille vailla todellisuuspohjaa.[3]
Nefastos on usein viitannut Raamattuun ja kristinuskon symboliikkaan, joita hän sanojensa mukaan tulkitsee totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Hänen rituaaleihinsa kuuluvat rukoukset alttarilla ja henkiset harjoitteet. Nefastos kannattaa ihmisistä itsestään kumpuavaa sisäistä muutosta, joka hänen mukaansa voisi tehdä maailmasta "merkityksellisemmän, kauniimman ja pyhemmän" paikan. Saatanan aseman korostamista Jumalan sijaan Nefastos on perustellut sillä käsityksellään, ettei Jumala ole pystynyt hoitamaan maailman ongelmia kuntoon.[1]
Kirjat ja käsittely julkisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nefastoksen kirjoituksia on julkaistu runsaasti Viides Askel -pienkustantamon kautta.[1] Kirjoissaan Nefastos on käsitellyt okkultismia ja magiaa.[2] Vuodelta 2012 on hänen kirjansa Fosforos, joka on tutkielma Saatanan olemuksesta ja okkultismin filosofiasta.[3]
Nefastos esiintyi Sami Kettusen black metal -kulttuuria dokumentoivassa elokuvassa Loputon Gehennan liekki (2011).[7] Hän on tehnyt esiintymisiä myös muun muassa Arman Alizadin ja Perttu Häkkisen ohjelmissa.[8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Jussi Mankkinen, Saatana saapui kirjankustantamoon – henkistymisen tavoittelu on lisännyt kiinnostusta myös satanistista kirjallisuutta kohtaan Yle 5.8.2020, viitattu 25.7.2024
- ↑ a b c d Jantso Jokelin, 50 Shades of Black Veikkaus 15.5.2019, viitattu 25.7.2024
- ↑ a b c Nadja Mikkonen, Tavallisia suomalaisia satanisteja Yle 29.9.2018, viitattu 25.7.2024
- ↑ Baptism (2) – Morbid Wings Of Sathanas Discogs, viitattu 25.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Saturnian Mist – Gnostikoi Ha-Shaitan Discogs, viitattu 25.7.2024 (englanniksi)
- ↑ Joni Juutilainen, Suomalaista mustaa metallia – Ennakkokuuntelussa lahtelaisen Kyyn ensimmäinen kokopitkä Inferno 20.10.2016, viitattu 25.7.2024
- ↑ Simo Alastalo, Loputon Gehennan Liekki esittelee Black Metal -alakulttuuria Kotimaa 27.10.2011, viitattu 25.7.2024
- ↑ Mä valitsin Saatanan ja Saatana valitsi minut Yle Areena 16.4.2014, viitattu 25.7.2024
- ↑ Jeesuksen ja Luciferin ystävät Yle Areena 29.9.2015, viitattu 25.7.2024