Johann Struensee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Struensee 1770

Johann Friedrich Struensee (5. elokuuta 1737 Halle, Preussin kuningaskunta28. huhtikuuta 1772 Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta) oli saksalainen lääkäri, kirjailija ja poliitikko.[1]

Suku ja koulutus, kaupunginlääkäri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat pappi, yleisten töiden ylitarkastaja Adam Struensee (1708–1791) ja Marie D. Carlin (1716–1792). Hänellä oli vanhempi veli C. A. Struensee.[2]

Johann Struensee kirjoittautui 15-vuotiaana vuonna 1752 vanhemman veljensä kanssa Hallen yliopistoon, jossa hän kouluttautui lääkäriksi.[2] Hän toimi Altonassa kaupunginlääkärinä vuonna 1758. Hänestä tuli kuninkaan matkalääkäri, kun Eurooppaan vuonna 1768 matkalla ollut Kristian VII:n seurue pysähtyi rajakaupunki Altonassa. Hän matkusti seurueen mukana Saksan kautta Lontooseen, Alankomaihin ja Pariisiin, josta palasi Kööpenhaminaan tammikuussa 1769.[3][4]

Henkilääkäri ja kabinettiministeri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Struensee oli Tanskan kuningas Kristian VII:n henkilääkäri, sijaishallitsija ja salainen kabinettiministeri sekä sosiaaliuudistaja. Struensee toimi tammikuusta 1769 alkaen mielisairaan kuninkaan henkilääkärinä, ja syksystä 1770 tammikuuhun 1772 saakka hänellä oli erittäin suuri vaikutusvalta Tanskan politiikassa. Salaisena kabinettiministerinä hän käytännössä teki päätöksiä kuninkaan puolesta rajattomasti ja toteutti merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia.[5][6][3]

Kuningasta hallitsevana hänestä tuli kuningatar Caroline Matildan rakastaja vuonna 1770. Hän pystyi pian lakkauttamaan Norjan valtaneuvoston ja valtionhallinnon (kuvernöörin) viran vuonna 1770. Kesäkuussa 1771 hän antoi kuninkaan nimetä itsensä salaiseksi kabinettiministeriksi, ja heinäkuussa 1771 hänestä tehtiin kreivi.[1]

Kuudentoista kabinettiministerikuukauden aikana Struensee ehti laatia liki kaksi tuhatta edistyksellistä lakia sekä hyväksytti merkittäviä säästöjä valtion budjettiin.[7] Uudistukset koskivat muun muassa kidutuksen, maaorjuuden ja orjakaupan kieltämistä, korruption kitkemistä, painovapautta sekä erityisesti köyhän kansanosan laajamittaista terveydenhuoltouudistusta, oikeuslaitoksen yhtenäistämistä ja Kööpenhaminan kunnallishallinnon uudistamista. Säästöjä valtionhallintoon hän järjesteli muun muassa lakkauttamalla turhia virkoja ja kalliita rakennusprojekteja sekä järkeistämällä tiettyjä valtion virkamiesten palkkoja ja veroja.[5][1]

Struenseen ja Brandtin teloitus 28. huhtikuuta 1772 Kööpenhaminassa

Uudistukset sekä hänen suhteensa Kristian VII:n puolisoon kuningatar Caroline Mathildaan suututtivat kuitenkin vaikutusvaltaisia piirejä. Struenseen uudistusten tahti oli liian kova jopa niistä eniten hyötyneille.[1] Hänet ja hänen ystävänsä kreivi Enevold Brandt (1738–1772)[8][3] pidätettiin tammikuussa 1772 salaliitosta epäiltynä, ja näytösoikeudenkäynnin jälkeen heille määrättiin kuolemanrangaistus majesteettirikoksesta.[2] He kohtasivat loppunsa mestauslavalla. Brandt teloitettiin ensimmäisenä.[9] Kuninkaan äitipuoli, leskikuningatar Juliana Marie kumosi pian valtaosan hänen ajamistaan uudistuksista.[6] Kuningatar Caroline Mathilda pidätettiin, avioliitto mitätöitiin ja hänet karkotettiin ilman lapsiaan Tanskasta.[10] Prinsessa Louisa Augusta syntyi heinäkuussa 1771 todennäköisesti heidän suhteestaan.[11][12]

Struenseen teloitusta 28. huhtikuuta 1772 Østerfælledissä Kööpenhaminassa seurasi 30 000 ihmistä. Mestauksen jälkeen neljään osaan paloiteltu ruumis kiinnitettiin teilipyörään ja irtileikattu pää sekä teloituksen alussa katkaistu oikea käsi laitettiin seipäännokkaan Vesterfælledissä.[5][2]

Struensee populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Per Olov Enquistin romaani Livläkarens besök (1999) sai aiheensa erityisesti Struenseen elämän karusta lopusta.[5] Nikolaj Arcelin elokuva Kuningatar ja henkilääkäri käsittelee Struenseen elämää ja erityisesti hänen suhdettaan kuningatar Carolina Mathildaan.[6]

  1. a b c d Johann Friedrich, count von Struensee | Enlightenment, Prussia, Reforms | Britannica www.britannica.com. Viitattu 14.7.2024. (englanniksi)
  2. a b c d J.F. Struensee | lex.dk Dansk Biografisk Leksikon. 4.5.2014. Viitattu 14.7.2024. (tanska)
  3. a b c Johann Friedrich Struensee | The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 14.7.2024. (englanti)
  4. Johann Friedrich Struensee | The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 14.7.2024. (englanti)
  5. a b c d Arno Forsius: Johann Friedrich Struensee (1737—1772) — lääkäri, valistusfilosofi ja sosiaaliuudistaja (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. a b c Tieteen kuvalehti Historia 12/2013, s. 65
  7. Historianet: Lääkäri laati parituhatta lakia (Arkistoitu – Internet Archive) Historianet.fi
  8. Magnus A. Mardal: Johann Friedrich Struensee. Store norske leksikon, 18.6.2024. Artikkelin verkkoversio. (norja)
  9. Birkner, Gerhard Kay: ""Cramer wird doch noch, wie ich hoffe, ein ordentlicher Mensch werden." Cramer, August von Hennings und die "Plöner Aufklärung"". Teoksessa: Schütt, Rüdiger (toim.). Carl Friedrich Cramer. Revolutionär, Professor und Buchhändler (in German). Nordhausen 2002. ss. 271–302, 286. ISBN 9783892448853.
  10. Terje Bratberg: Caroline Mathilde. Store norske leksikon, 18.6.2024. Artikkelin verkkoversio. (norja)
  11. Louise Augusta | lex.dk Dansk Kvindebiografisk Leksikon. 22.4.2023. Viitattu 14.7.2024. (tanska)
  12. Louise Augusta | The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 14.7.2024. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]