Teilaus
Teilaus on vanha kidutus- ja teloitusmenetelmä. Teilauksessa uhri sidottiin suurta puista kärrynpyörää muistuttavaan telineeseen ja kaikki raajat murrettiin metallitangolla lyömällä kahdesti tai kolmesti pyörän hitaasti pyöriessä. Uhri saattoi menehtyä verenhukkaan ja šokkiin, mutta yleensä pyöveli surmasi hänet iskemällä aseella päähän ja rintakehään.
Toisinaan teilattavan luut murskattiin ja ruumis paloiteltiin vasta mestauksen jälkeen. Ruumiinosat jätettiin teilirattaalle virumaan varoitukseksi muille.[1]
Kuuluisin teilauksen uhreista on Pyhä Katariina Aleksandrialainen, joka on katolisen ja ortodoksisen kirkon pyhimys. Suomessa Kaarinan ("Katariinan") kaupungin entisessä, vuoteen 2009 asti käytössä olleessa vaakunassa oli teilirattaan kuva, ja teiliratas tunnetaan myös nimellä katariinanpyörä. Suomessa ja Ruotsissa kuolemaantuomitut usein teilattiin 1800-luvun alkuun saakka.
Teilipyörä on ensimmäinen kielletty kidutusmenetelmä: se kiellettiin useimmissa Euroopan maissa 1700-luvun alussa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Miettinen, Jukka: Kuolemanrangaistus katoaa nyt Suomen laista. Vuoden 1734 laki teloitutti salametsästäjän. Helsingin Sanomat, 7.5.1972, s. 21. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teilaus Wikimedia Commonsissa
