Johan Ryno
| Johan Ryno | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1986 Örebro, Ruotsi |
| Kansalaisuus |
 Ruotsi |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 196 cm |
| Paino | 98 kg |
| Seura | |
| Seura | Färjestad BK |
| Sarja | SHL |
| Pelinumero | 61 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2004– |
| Aik. seurat |
IFK Hallsberg (Ruotsi I) IFK Kumla (Ruotsi I) IFK Arboga IK (Allsv.) IK Oskarshamn (Allsv.) Frölunda HC (SEL) AIK IF (Allsv.) Timrå IK (SEL) Grand Rapids Griffins (AHL) Djurgårdens IF (SEL) Leksands IF (Allsv./SHL) |
| NHL-varaus |
137. varaus, 2005 Detroit Red Wings |
Karl Johan Ryno (s. 5. kesäkuuta 1986 Örebro, Ruotsi) on ruotsalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SHL-joukkue Färjestad BK:ssa. Hän toimii joukkueen varakapteenina. Ryno on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Elite Prospects -sivuston Ulf Anderssonin mukaan hän on isokokoinen sentteri, joka tekee peliä hyvin, omaa hyvän vision ja luistelee hyvin isoon kokoonsa nähden. Rynon tulisi kuitenkin käyttää kokoaan useammin hyödyksi.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryno on IFK Hallsbergin kasvatti. Hän pelasi joukkueessa ensimmäiset miesten pelinsä 17-vuotiaana Ruotsin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa kaudella 2003–2004. Ryno voitti Hallsbergin sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 9+18=27. Kaudeksi 2004–2005 hän siirtyi IFK Kumlaan, jonka sisäisen piste- ja maalipörssin Ryno voitti tehoilla 20+18=38. Hän pelasi kauden aikana myös kaksi ottelua sarjatasoa ylempänä Allsvenskan-joukkue IFK Arboga IK:ssa.[1]
Detroit Red Wings varasi Rynon viidennellä kierroksella 137. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2005. Hän siirtyi kaudeksi 2005–2006 Allsvenskan-joukkue IK Oskarshamniin, jonka toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies Ryno oli tehoilla 13+10=23. Kaudeksi 2006–2007 Ryno siirtyi kaksivuotisella sopimuksella taas sarjatasoa ylemmäs Elitserien-joukkue Frölunda HC:hen. Hän jäi siellä kuitenkin varsin pieneen rooliin ja pelasi joukkueessa 14 runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Ryno pelasi myös kaksi ottelua seuran J20-junioreissa. Suurimman osan kaudestaan hän vietti lainalla muualla. Lokakuussa 2006 hänet lainattiin Allsvenskan-joukkue AIK IF:ään ja joulukuussa toiseen Elitserien-seuraan, Timrå IK:hon.[1] Yhteensä Ryno teki kauden aikana Elitserienissä 39 runkosarjaottelussa tehot 5+6=11 sekä viidessä playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen.
Kesäkuussa 2007 Ryno teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Detroit Red Wingsin kanssa.[2] Hän pelasi alkukauden 2007–2008 AHL-joukkue Grand Rapids Griffinsissa, kunnes Red Wings lainasi Rynon loppukaudeksi takaisin kotimaahansa Djurgårdens IF:n riveihin.[3] Myös kaksi seuraavaa kautta hän vietti kokonaan lainalla Ruotsissa, molemmat sarjatasoa alempana Allsvenskanissa AIK:n paidassa. Jälkimmäinen kausi 2009–2010 päättyi joukkueen sarjanousuun Elitserieniin. Ryno jatkoi kaudella 2010–2011 uraansa kuitenkin kaksivuotisella sopimuksella Allsvenskanissa hänen aiemmassa seurassaan IK Oskarshamnissa.[4] Ryno voitti joukkueen sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 18+28=46, joilla hän jakoi sarjan pistepörssin kymmenennen sijan kolmen muun pelaajan kanssa.[1]
Huhtikuussa 2011 Ryno teki try-out -sopimuksen Elitserien-joukkue MODO Hockeyn kanssa.[5] Hän ei saanut joukkueeseen jatkosopimusta ja siirtyi juuri kauden 2011–2012 kynnyksellä kaksivuotisella sopimuksella Leksands IF:n riveihin. Ryno voitti joukkueen sisäisen pistepörssin ja jakoi sisäisen maalipörssin voiton Jens Bergenströmin kanssa tehoilla 19+17=36. Kevään 2012 Kvalserienissä hän oli Leksandin paras syöttäjä viidellä syötöllään. Kaudella 2012–2013 Ryno oli tehoilla 20+24=44 joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Hän sijoittui Allsvenskanin pistepörssissä kahdeksanneksi ja jakoi maalipörssin yhdeksännen sijan VIK Västerås HK:n Patrik Berglundin sekä Almtuna IS:ää ja Djurgårdens IF:ään edustaneen Mattias Guterin kanssa. Kevään 2013 Kvalserienissä Ryno jakoi kymmenellä syötöllään Leksandin sisäisen syöttöpörssin voiton Pär Edblomin kanssa. Joukkueen kausi päättyi sarjanousuun SHL:ään (ent. Elitserien).[1] Samana keväänä Ryno teki Leksandin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[6]
Kaudella 2013–2014 Ryno teki Elitserienin/SHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 10+23=33, joilla hän oli Leksandin kolmanneksi paras pistemies. Kevään 2014 pudotuspeleissä Ryno oli joukkueen paras maalintekijä tehtyään kolmessa ottelussa kaksi maalia. Kaudella 2014–2015 hän nousi Leksandin kapteeniksi. Ryno oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 14+24=38. Kevään 2015 karsintasarjassa hän oli kuudella syöttöpisteellään Leksandin paras syöttäjä ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton Tomi Sallisen kanssa. Joukkue putosi kauden päätteeksi Allsvenskaniin, mutta Ryno siirtyi kuitenkin kaudeksi 2015–2016 jatkamaan SHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Färjestad BK:hon.[7] Hän oli Mestarien liigassa joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Mikael Johanssonin jälkeen tehoilla 3+2=5.[1]
Ryno oli kaudella 2016–2017 tehoilla 16+20=36 Färjestadin paras pistemies ja hän jakoi joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Joakim Nygårdin kanssa. Ryno voitti myös Färjestadin sisäisen tehotilaston lukemalla +22. Tammikuussa 2017 hän teki joukkueen kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[8] Kaudeksi 2017–2018 Ryno nimettiin Färjestadin varakapteeniksi. Hän oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 9+37=46, joilla Ryno sijoittui SHL:n syöttöpörssissä toiseksi edellään vain Frölunda HC:n Ryan Lasch sekä pistepörssissä viidenneksi. Pudotuspeleissä hän oli Färjestadin paras pistemies tehoilla 1+3=4.[1]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryno pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2006. Hänet valittiin Tšekkiä vastaan pelatun sijoitusottelun päätteeksi Ruotsin ottelun parhaaksi pelaajaksi.[9] Yhteensä Ryno on pelannut 17 nuorten maaottelua.[1]
Ruotsin A-maajoukkueessa Ryno on pelannut 19 ottelua tehopistein 4+3=7.[1] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 9. huhtikuuta 2014 Rapperswil-Jonassa Sveitsiä vastaan.[10] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa Ryno teki Sweden Hockey Gamesissa 12. helmikuuta 2017 Göteborgissa ylivoimalla Suomea vastaan.[11]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2003–2004 | IFK Hallsberg | Ruotsi I | 28 | 9 | 18 | 27 | 30 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2004–2005 | IFK Kumla | Ruotsi I | 29 | 20 | 18 | 38 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| IFK Arboga IK | Allsvenskan | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2005–2006 | IK Oskarshamn | Allsvenskan | 34 | 13 | 10 | 23 | 64 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 2 | 3 | 5 | 4 | |||
| 2006–2007 | AIK IF | Allsvenskan | 14 | 2 | 7 | 9 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Frölunda HC | Elitserien | 14 | 0 | 0 | 0 | 14 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| Timrå IK | Elitserien | 25 | 5 | 6 | 11 | 8 | 5 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2007–2008 | Grand Rapids Griffins | AHL | 12 | 3 | 4 | 7 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Djurgårdens IF | Elitserien | 30 | 2 | 7 | 9 | 18 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| 2008–2009 | AIK IF | Allsvenskan | 21 | 5 | 8 | 13 | 18 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2009–2010 | AIK IF | Allsvenskan | 47 | 9 | 11 | 20 | 34 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2010–2011 | IK Oskarshamn | Allsvenskan | 50 | 18 | 28 | 46 | 54 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2011–2012 | Leksands IF | Allsvenskan | 49 | 19 | 17 | 36 | 24 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2012–2013 | Leksands IF | Allsvenskan | 52 | 20 | 24 | 44 | 79 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2013–2014 | Leksands IF | SHL | 50 | 10 | 23 | 33 | 28 | 3 | 2 | 1 | 3 | 4 | |||||||||
| 2014–2015 | Leksands IF | SHL | 49 | 14 | 24 | 38 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2015–2016 | Färjestad BK | SHL | 44 | 5 | 12 | 17 | 12 | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | |||||||||
| 2016–2017 | Färjestad BK | SHL | 47 | 16 | 20 | 36 | 28 | 4 | 0 | 3 | 3 | 12 | |||||||||
| 2017–2018 | Färjestad BK | SHL | 46 | 9 | 37 | 46 | 28 | 6 | 1 | 3 | 4 | 6 | |||||||||
| 2018–2019 | Färjestad BK | SHL | 45 | 14 | 15 | 29 | 57 | 14 | 4 | 7 | 11 | 6 | |||||||||
| 2019–2020 | Färjestad BK | SHL | 30 | 4 | 11 | 15 | 12 | – | – | – | – | – | |||||||||
| HC Lugano | NLA | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 9 kautta | yhteensä | Elitserien/SHL | 380 | 79 | 155 | 234 | 241 | 42 | 8 | 16 | 24 | 30 | |||||||||
| 1 kausi | yhteensä | AHL | 12 | 3 | 4 | 7 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johan Ryno The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Johan Ryno Eurohockey.com. (englanniksi)
- Johan Ryno Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Johan Ryno Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Ritola, Ryno sign entry-level deals 1.6.2007. DETROIT: Detroit Red Wings. Viitattu 24.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Red Wings 2007-08 Transactions 15.3.2008. Detroit Red Wings. Viitattu 24.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Bodin, Uffe: Johan Ryno sluter cirkeln Hockeysverige.se. 20.5.2010. NewsMe. Viitattu 24.12.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Bodin, Uffe: Modos värvningsryck Hockeysverige.se. 28.4.2011. NewsMe. Viitattu 24.12.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Bäckström, Markus: Johan Ryno klar för två nya år i Leksand dt.se. 9.4.2011. MittMedia. Viitattu 24.12.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Eriksson, Stefan: Johan Ryno klar för Färjestad BK farjestadbk.se. 17.4.2015. Färjestads Bollklubb Fastighets AB. Viitattu 13.5.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Eriksson, Stefan: Johan Ryno förlänger med Färjestad BK farjestadbk.se. 2.1.2017. Färjestads Bollklubb Fastighets AB. Arkistoitu 23.7.2018. Viitattu 23.7.2018. (ruotsiksi)
- ↑ BEST PLAYERS PER GAME (pdf) 6.1.2006. IIHF. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
- ↑ EHC: European Hockey Challenge eurohc.stats.pointstreak.com. 9.4.2014. Pointstreak Sports Technologies Inc. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Uusitalo, Timo: Leijonat pesi kasvojaan - Savinainen ja Koskinen sankareina yle.fi. 12.2.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 23.7.2018.