Johan Nykopp
Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos, joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana vuosina 1962–1972.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johan Nykoppin vanhemmat olivat lähetystöneuvos Albert Olof Nykopp ja Anna-Lisa Tilgmann. Hänen veljiään teollisuusjohtajana tunnetut Marcus Nykopp ja Ruotsissa lehtimiehenä toiminut Carl-Adam Nycop. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1930 Bertha Marianne Achilles, jonka kanssa hänellä oli kolme lasta. Nykopp kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1924 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1928.[1]
Nykopp toimi 1930-luvulla pitkään diplomaattina Neuvostoliitossa, ensin lähetystöavustajana Moskovassa vuosina 1931–1935 ja sen jälkeen varakonsulina Leningradissa vuosina 1935–1937. Helmi-maaliskuussa 1939 Nykopp oli jäsenenä suomalaisten kauppavaltuuskunnassa. Hän osallistui syksyllä 1939 J. K. Paasikiven mukana talvisotaa edeltäneisiin Moskovan neuvotteluihin suomalaisvaltuuskunnan sihteerinä. Nykopp osallistui Paasikiven luotettuna myös talvisodan päättymiseen johtaneisiin Moskovan rauhanneuvotteluihin maaliskuussa 1940 ja toimi sen jälkeen lähetystösihteerinä Moskovassa. Nykoppia arvostettiin Neuvostoliitossa. Josif Stalin tervehti häntä Moskovassa vuonna 1946 käytyjen kauppaneuvottelujen yhteydessä poikkeuksellisen lämpimästi ”vanhana ystävänä”.[2]
Sotavuosien jälkeen Nykopp toimi ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston apulaispäällikkönä vuosina 1945–1947 ja osastopäällikkönä vuoteen 1951 saakka. Hän palasi Moskovasta kauppaneuvotteluista 24. helmikuuta 1950, jolloin hänen tilalleen nimitettiin Uuno Takki.[3] Nykopp oli Suomen Yhdysvaltain lähettiläs vuosina 1951–1954 ja suurlähettiläs vuosina 1954–1958 sekä samalla lähettiläänä Kuubassa 1951–1958, Kolumbiassa 1954–1958, Venezuelassa 1954–1958 ja Meksikossa 1951–1958.
Suurelle yleisölle Nykopp tuli tutuksi 1970-luvun lopulla esitetyssä Sodan ja rauhan miehet -televisiosarjassa, jossa häntä näytteli Ilmari Saarelainen.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paasikiven mukana Moskovassa. Kirjayhtymä 1979
- Kauppaa ja diplomatiaa. Kirjayhtymä 1985
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikko Uola: Nykopp, Johan Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006 (päivitetty 19.5.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 108. Helsinki: Otava, 1955.
- ↑ Kinnunen, Matti: Vuorineuvos Johan Nykopp Suomen kohtalonhetkien silminnäkijä Helsingin Sanomat. 30.4.1993. Viitattu 8.9.2019.
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
