Johan Knut Valdemar Uggla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Knut Valdemar Uggla (10. kesäkuuta 1814 Kangasala28. tammikuuta 1884 Pietari) oli suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston vara-amiraali.[1]

Ugglan vanhemmat olivat luutnantti Carl Johan Uggla ja Johanna Helena Malm ja puoliso vuodesta 1857 Vera Alexandrovna Olympieva. Uggla tuli kesäkuussa 1830 oppilaaksi Pietarin merikadettikouluun ja yleni tammikuussa 1832 gardemariniksi. Valmistuttuaan hänet ylennettiin midshipsmaniksi ja määrättiin 16. meriekipaasiin tammikuussa 1834. Uggla oli 1834–1838 merenmittaustöissä Itämerellä priki Patroklosilla, merenmittaustyöt jatkuivat vuonna 1840 Itämerellä linjalaivoilla Lefort ja Leipzig.[1]

Luutnantiksi Uggla ylennettiin 1839, maaliskuussa 1842 hänet siirrettiin 1. suomalaiseen meriekipaasiin ja huhtikuussa 1845 25. meriekipaasiin. 1845–1846 hänet oli komennettu linjalaiva Katzbahin ja höyrylaiva Fontankan päälliköksi Pietarin ja Kronstadtin välille. Uggla ylennettiin kapteeniluutnantiksi joulukuussa 1849, huhtikuussa 1852 hänet siirrettiin 18. meriekipaasiin höyrylaiva Graf Vrontšenkon päälliköksi.[1]

Krimin sotaan Uggla osallistui 1854–1855 Turun puolustuksessa ja vuonna 1855 Graf Vrontšenkon päällikkönä Viaporin redillä. Sodan jälkeen syksyllä 1856 hänet ylennettiin 2. luokan kapteeniksi, huhtikuussa 1858 hänet siirrettiin 25. meriekipaasiin. Uggla erosi hieman myöhemmin sotapalveluksesta hovineuvoksena, mutta palasi vuoden 1860 lopussa uudelleen aktiivipalvelukseen 2. luokan kapteenina ja 13. meriekipaasiin määrättynä. Hänet nimitettiin 3. meriekipaasin päälliköksi heinäkuussa 1861, ylennettiin 1. luokan kapteeniksi huhtikuussa 1862 ja siirrettiin 8. meriekipaasin päälliköksi maaliskuussa 1863. Kontra-amiraaliksi siirrettynä laivaston reserviin Uggla yleni 1870, eron sotapalveluksesta hän sai vara-amiraalina toukokuussa 1875.[1]

Uggla oli sukunsa edustajana valtiopäivillä 1863–1864.[2]

  1. a b c d Uggla, Johan Knut Valdemar Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.