Johan Jakob Reinberg
Johan Jakob Reinberg (28. heinäkuuta 1823 Tartto, Viro – 4. syyskuuta 1896 Turku)[1] oli virolaissyntyinen valokuvaaja, litografi, piirtäjä ja taidemaalari, joka vaikutti Turussa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Hänellä oli elämänsä aikana yhteensä seitsemän valokuvaamoa eri osoitteissa, ja hän toimi valokuvaajana vuodesta 1857 kuolemaansa 1896 saakka.[2] Hän oli ilmeisesti Turun ensimmäinen ateljeevalokuvaaja (toinen oli Turkuun vuonna 1862 asettunut norjalainen O. J. Aune[3]), mutta kulki kuvaamassa ja piirtämässä myös kaupungin näkymiä.
Litografista valokuvaajaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reinberg syntyi Viron Tartossa saksalaisperäisen koristepuusepän pojaksi, jonka äidinkieleksi tuli saksa. Kahteenkymmeneen ikävuoteen mennessä hän oli oppinut litografin ammatin ja pääsi 1843 Saarenmaalle Kuressaaren kivipainon johtajaksi. Vuonna 1850 hän muutti Suomen Turkuun, josta sai paikan taidemaalari Carl Gustaf Söderstrandin perustaman kivipainon hoitajana yhdessä toisen virolaisen, Julius Schorningin kanssa.[3]. Reinberg kiinnostui Turussa myös uudesta optisesta tekniikasta: 1850-luvun loppupuolella hän kiersi Suomea esittämässä käsin maalaamiaan maisemapanoraamoja kosmoramaksi kutsutulla laitteella. Vuonna 1857 Reinberg teki opintomatkan synnyinkaupunkiinsa Tarttoon opiskellakseen valokuvausta, ja otti siellä myös ensimmäiset kuvansa. Turussa hän irtisanoutui painonjohtajan tehtävästään ja perusti leskirouva Kjellströmin taloon Turun ensimmäisen vakituisen valokuva-ateljeen.[2]
Reinberg sai säätyläisten ja porvarien keskuudessa pian mainetta helsinkiläistä P. C. Liebertiä halvempana ja monen mielestä myös parempana muotokuvaajana. Tuolloin ateljee- eli studiokuvatkin vaativat luonnonvaloa, ja Reinberg ilmoitti palvelevansa asiakkaitaan ”kaikkina kirkkaina, sateettomina ja sumuttomina päivinä”.[4] Reinberg työskenteli parissa ensimmäisessä ateljeessaan ulkona niin, että kuvattavat pääsivät katoksen alle mutta kuvaaja seisoi kameroineen taivasalla. Vasta 1860-luvun puolivälissä hän sai ateljeen, jossa puolet katosta oli ikkunalasia. Kuvanvalmistuksessa Reinberg käytti tuolloin suosittua mutta vaivalloista märkälevytekniikkaa.[3]
_and_Maria_Mathilda_Unonius_(1852%E2%80%9364).jpg)
Elättääkseen kasvavaa perhettään syrjäänvetäytyvä ja hiljainen Reinberg työskenteli myös taidemaalarina ja -piirtäjänä, piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana teknillisessä reaalikoulussa sekä eläinten täyttäjänä.[2] Hänen vanhimmasta pojastaan tuli ammattimainen eläintentäyttäjä.[1] Reinberg toimi myös Turun tuomiokirkon entistämislautakunnan piirtäjänä.[1] Vuonna 1876 Reinberg oli mukana valokuvaajana Länsisuomalaisen osakunnan kansatieteellisellä tutkimusmatkalla Satakunnassa. Tuolla matkalla ja myös Houtskarissa hän kuvasi kansallispukuisia ihmisiä ja myi kuvista käsinväritettyjä kopioita. Vuodesta 1877 hän järjesti taikalyhtynäytöksiä ulkomailta hankkimistaan stereokuvista. Vuonna 1893 hän piti näyttelyn täyttämistään linnuista ja lintuaiheisista maalauksistaan.[2]
Vuonna 1852 Johan Jakob Reinberg julkaisi piirrostensa pohjalta tehdyt 12 litografiavedosta vihkomaisena kirjasena nimeltä Vyer af Åbo, ”Näkymiä Turusta”. Kirjanen painettiin ilmeisesti Turun Kivipainossa.[5] Myöhemmin Reinberg painoi myyntiin myös Turku-aiheisia valokuviaan, joskus käsinväritettyinä.[1]
Valokuvaajan leski lahjoitti muutamia vuosia Reinbergin kuoleman jälkeen Helsingin yliopiston Åbo avdelningille miehensä jäämistöä, joka luovutettiin edelleen vuonna 1918 perustetulle Åbo Akademille. Reinbergiltä säilyi viimeisteltyjen valokuvien lisäksi runsaasti keskeneräisiä vedoksia, joista on voitu tutkia 1800-luvun työtapoja retusoinnissa, käsinvärityksessä ja muissa työvaiheissa, kuten Reinbergin kokeiluissa yhdistää mallin tumma puku enemmän valotetusta kuvasta vaaleisiin kasvoihin, jotka on kuvattu erikseen vähemmällä valotuksella.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1859 Reinberg avioitui Turussa Edla Wilhelmina Grönroosin kanssa. Heille syntyivät Aina Alexandra (1868–1942) ja John Alexander (1865–1897). Edlan kuoltua 1881 Reinberg otti puolisokseen itseään 36 vuotta nuoremman aatelissäätyisen kummityttönsä Matilda Segercrantzin (1859–1947). Heidän lapsiaan olivat Adolf Leonard (1883–1915), Anna Helene (1888–?) ja Signe Helga Maria (1889–1971).[1][3]
Reinberg kuoli Turussa 1896.[2]
Maalauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Leikki (Spel), 1877, esittäen metsoja taistelemassa -
Talvinen näkymä Auransillalta alajuoksulle, n. 1880 -
Jänis talvimaisemassa, 1893 -
Näkymä Turusta, 1893
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Savolainen, Irma: J. J. Reinbergin 150-vuotismuisto, Suomen Turku 2/1973 s. 18–19.
- ↑ a b c d e Johan Jakob Reinberg (Arkistoitu – Internet Archive), elämäkerta, Suomen valokuvataiteen museo 2011. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ a b c d e Palin, Tutta: ”Turkulaisen säätyläistön arkistoitu intimiteetti. J. Reinbergin kokoelma ateljeemuotokuvan murroskaudelta”, P:n tarina ja herra silinterissä. - Helsinki : , 1993, s. 25-48, s. 25–48. (Ripatti, Mika (toim.), Onnela, Tapio ym. (tekstit)) Helsinki: Valokuvataiteen seura, 1993. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.3.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Johan Jakob Reinberg – varhaisin valokuvataiteilija? (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen valokuvataiteen museo 2011. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Ollila, Anne: Valokuvat historiatietoisuuden rakentajana: Turku C.J. Schoultzin kaupunkikuvissa (Arkistoitu – Internet Archive), Kasvatus & Aika 2011. Viitattu 13.3.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Savolainen, Irma: Taiteilijoita, käsityöläisiä ja taivaanrannanmaalareita. Turkulaiset valokuvaajat vuoteen 1918. Turun museokeskus 1992. ISBN 9519125892.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
