Johan Järnefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Järnefelt (14. heinäkuuta 1929 Helsinki21. helmikuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen lääkäri ja professori.

Järnefeltin isä oli tähtitieteen professori Gustaf Järnefelt[2] ja äiti Irma Margareta Rosenkampff. Järnefelt avioitui vuonna 1955 Anna Christina Lilliestiernan (1932–2020[3]) kanssa.[4]

Järnefelt valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1947. Vuonna 1954 hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi, ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli vuotta myöhemmin. 1960-luvun alussa Järnefelt työskenteli tutkijana Yhdysvalloissa. Tukholman yliopiston dosentti hänestä tuli vuonna 1961.[4] Järnefelt oli Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian professori vuosina 1964–1992.[5][6] Hän tutki muun muassa solukalvoihin sitoutuneiden hiilihydraattien rakennetta, merkitystä ja hajoamistuotteita sekä ionien kuljetusmekanismeja soluissa.[2][7]

Järnefelt kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 1965[8] ja sai Oslon yliopiston jakaman Anders Jahren palkinnon lääketieteen tutkimuksesta vuonna 1966[7].

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 1.3.2020, s. C 15.
  2. a b Facta 2001, osa 7, p. 323. WSOY 1981.
  3. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 15.3.2020, s. C 15.
  4. a b Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 214. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 246. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  6. Helsingin yliopiston virkamiehet.
  7. a b Järnefelt, Johan hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  8. Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja XLIV 1965-1966, s. A14. Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1966.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.