Gustaf Järnefelt

Professori Järnefelt yliopiston observatoriossa vuonna 1960.

Gustaf Juhana Järnefelt (6. toukokuuta 1901 Helsinki – 9. elokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen tähtitieteen professori Helsingin yliopistossa vuosina 1945–1969. Pikkuplaneetta 1558 Järnefelt on nimetty hänen mukaansa.

Ura

Gustaf Järnefelt syntyi Helsingissä 1901. Hänen vanhempansa olivat oikeusneuvos Armas Tauno Johannes Järnefelt (1867–1938) ja tämän puoliso Ebba Margaretha o.s. Schauman (1875–1949). Gustaf Järnefeltin puoliso vuodesta 1928 oli Irma Margareta Rosenkampff (1907–1984). Järnefelteille syntyi neljä lasta: Johan (1929–2020), Margareta (1931–), Carl Gustaf (1942–1956) ja Wilhelm (1949–).

Gustaf Järnefelt oli jo ennen professuuriaan tutkinut suhteellisuusteoriaa ja teoreettista kosmologiaa. Hän oli myös osallistunut tähtiluettelointityöhön, joka oli aiemman pitkän globaalin valokuvauskampanjan analyysivaihetta.

Hän sai osaltaan aikaan, että vuonna 1948 Tähtitorninmäen observatorio sai Schmidt-teleskoopin, tosin liian myöhään, koska Helsingin taustavalo esti tieteelliset mittaukset.

Kun Neuvostoliitto laukaisi lokakuussa 1957 Sputnik-satelliitin Maata kiertävälle kiertoradalle, Järnefelt nousi julkisuuteen avaruusasiantuntijana teettäessään satelliittien ratahavaintoja vuodet 1958–1969.

Lähteet

• Lehti, Raimo: ”Järnefelt, Gustaf (1901–1989)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 595–596. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
• Helsingin yliopisto – Tähtitieteen laitos. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Gustaf Juhana Järnefelt Aikalaiskirjassa 1934.
• Gustaf Juhana Järnefelt Kuka kukin on -teoksessa 1978.

Aiheesta muualla

• Järnefelt, Gustaf hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 450. ("Gustaf Juhana Järnefelt (1901–1989)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1