Johan Bilmark

Johan Bilmark (3. heinäkuuta 1728 Skara – 19. huhtikuuta 1801 Turku) oli ruotsalais-suomalainen historioitsija ja Turun akatemian professori.

Elämäkerta

Bilmarkin vanhemmat olivat teologian lehtori Johan Bilmark ja Anna Maria Bierchenius. Hän valmistui ylioppilaaksi 1746 ja kirjoittautui Turun Akatemian opiskelijaksi samana vuonna. Hänet nimitettiin Akatemian käytännöllisen filosofian ja historian professoriksi vuonna 1763. Hän käsitteli julkaisuissaan siveys- ja lainopillisia aiheita sekä Ruotsin, Suomen ja Venäjän historiaa. Bilmarkin johdolla valmistui kaikkiaan 232 väitöskirjaa, ja hän oli tällä mittapuulla Turun akatemian toimeliain. Hänen tuotantonsa oli kuitenkin hajautunut monelle taholle ja oli usein keskeneräistä, joskin tieteellisen tarkkaa.

Bilmark toimi Ruotsalaisen osakunnan inspehtorina vuosina 1764–1798.

Bilmark avioitui Turussa 12. maaliskuuta 1776 neiti Ulrica Helena Hastferin (tai Mastfer) kanssa Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Vaimo ja vastasyntynyt tyttölapsi kuolivat lapsivuoteeseen 16. marraskuuta 1776.

Bilmarkin kunniaksi on Turun Pohjolan kaupunginosassa nimetty Bilmarkinkatu. Hän asui aikanaan Kuningattarenkadulla, joka on nykyisin Linnankatu. Kesäisin hän asui Raision Huhkon kartanossa, jonka hän osti vuonna 1776. Bilmarkin hautamuistomerkki Raision hautausmaalla oli Suomen ensimmäinen julkisista varoista kustannettu, ja sen paljastamisjuhliin 1803 osallistui suuri joukko kunnianarvoisia kansalaisia.

Julkaisuja

• Historia regiae academiae Aboensis, 1770–1776
• Muistutukset Paavali Juustenin Piispain kronikkaan (latinankielinen)

Lähteet

• Matti Klinge: Bilmark, Johan (1728–1801) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Luettelo Bilmarkin väitöskirjoista (Arkistoitu – Internet Archive)