Joensuunjoki
Joensuunjoki | |
---|---|
Joki alavirtaan Matarmäessä |
|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Karjala |
Kunnat | Parikkala |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Hiitolanjoen vesistö (03) |
Valuma-alue | Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04) [1] |
Pinta-ala | 192 km² |
Pääuoman pituus | yli 35 km |
Pääuoman osuudet | Joensuunjoki ←Tyrjänjärvi ←Haisuanjoki ←Ylä-Tyrjä ←Myllyjoki ←Pieni Rautjärvi ←Palokummunjoki |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Tyrjänjärvi [2] |
Laskupaikka | Simpelejärvi [2] |
Esteet | Alakoski |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 70,2 m |
Laskukorkeus | 68,8 m mpy. |
Korkeusero | 1,4 m |
Pituus | 2,7 km [2] |
Kaltevuus | 0,52 m/km |
Muuta | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Joensuunjoki on Etelä-Karjalassa Parikkalan Tyrjässä virtaava alle 3 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Tyrjänjärvestä ja laskee Simpelejärveen.[2][1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuunjoki on kolmisen kilometriä pitkä kaakko-luodesuunnassa ja kuuluu Hiitolanjoen vesistöalueeseen. Joki alittaa lähtöpisteessään Tyrjän rantatien ja siitä vajaan kilometrin päässä Kannaksentien. Joen rannat ovat enimmäkseen asumattomia. Alajuoksun kangasmaiden kohdalla on Alakoski, yläjuoksun puolella joki virtaa peltomaiden läpi.[2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Hiitolanjoessa elää luonnonvarainen järvilohikanta, ei se pääse nousemaan Simpelejärveen ja siitä Joensuunjoen kautta ylös, koska välissä sijaitsee Simpleleen tehtaiden voimalaitokset [3] Kaukolan-Tyrjän osakaskunta järjesti syyskuussa 2014 joen Alakosken kunnostustalkoot, kosken soraistamisella pyrittiin taimenen luontaisen lisääntymisen edistämiseen. Talvisin Joensuunjoella voi nähdä koskikaran.lähde?
Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuunjoen valuma-alueen pinta-ala on 192 neliökilometriä [4] ja valuma-alueen pääuoman pituus on yli 35 kilometriä. Valuma-alue ulottuu sekä Suomen että Venäjän puolelle. Osa Tyrjänjärveä, koko Haisuanjoki ja osa Ylä-Tyrjää sijaitsevat Venäjällä. Valuma-alue on Venäjän puolella kapea, joten suurin osa sen ominaisuuksista selittyvät Suomen puolisilla olosuhteilla. Joensuunjoki ja yläpuolisista vesistöistä ovat Suomen vesistöviranomaiset muodostaneet Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen (vesistöaluetunnus 03.04). Hiitolanjoen vesistöalueen pääuoma on sen alajuoksulla Hiitolanjoki, joka alkaa Simpelejärvestä. Pääuoma jatkuu Simpelejärveen laskevana Joensuunjoessa ja jatkuu valuma-alueella seuraavasti. Pääuoman vesireittiin kuuluvat Joensuunjoen lisäksi Tyrjänjärvi, Haisuanjoki, Myllyjoki, Pieni Rautjärvi ja Palokummunjoki.[1][2][5][6][a][b]
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alueen pääuomassa on joitakin pieniä sivu-uomia, joita on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tietojen lähteet on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kunkin sivu-uoman osalta oikeassa sarakkeessa.[1][5]
Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joensuunjoki laskee Simpelejärveen, josta on noin 85 kilometriä Laatokkaan. | |||||||
Humallamminoja | Tyrjänjärvi | 93 | 4 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Myllyoja | Haisuanjoki | 99 | 5,–,3,3,–,–,– | ||||
Malahvinoja | Malahvinjoki (Малахвинйоки) | Haisuanjoki | 101 | 6,3,3,3,–,–,– | |||
Rajajoki | Ylä-Tyrjä | 102 | 5,–,3,3,–,–,– | ||||
Koskutjoki | Koskutjoki (Коскутйоки) | Ylä-Tyrjä | 104 | 10 | 20 | 5,3,3,3,5,–,7 | |
Kivikkoja | Pieni Rautjärvi | 105 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Saarenjoki | Pieni Rautjärvi | 105 | 2 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Koskenjoki | Pieni Rautjärvi | 107 | 6 | 15 | 5,–,3,5,5,–,7 | ||
Kontionjoki | Pieni Rautjärvi | 108 | 4 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Koskutjoki | Pieni Rautjärvi | 111 | 5 | 5,–,3,5,5,–,– | |||
Pahansillanjoki | Pieni Rautjärvi | 111 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Raitilanjoki | Palokummunjoki | 113 | 5,–,3,5,–,–,– | ||||
Pääuomaa on Palokummunjoessa Raitilanjoen yläpuolella vielä 5 kilometriä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = Karttapaikan verkkopalvelu, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [6], 7 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([7][8])
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi seuraavia järviä: Pieni Rautjärvi (560 ha), Tyrjänjärvi (369 ha), Ylä-Tyrjä (109 ha), Pieni Rautjärvi (38 ha), Petäjäjärvi (30 ha), Humallampi (24 ha), Joutsenlampi (20 ha), Majaanlampi (12 ha), Kaatiolampi (8 ha), Saarilampi (8 ha), Soikulanlampi, Jyrkilänjärvi, Mustalampi, Kontiolampi, Ruimunlampi, Rumpalinlampi, Palolampi, Sitturi, Lonkalampi ja Matarlampi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia katsottu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
- ↑ Pääuoman kulku ja pituuden määritys on päätelty yhdistelemällä eri lähteitä ja mittaamalla osuuksia karttapalveluiden sivustoilta. Päättely on esitetty artikkelin Hiitolanjoen vesistö kappaleessa ”Pääuoma”.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Tyrjänjärven–Pieni Rautjärven valuma-alue (03.04) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ a b c d e f Joensuunjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Hiitolanjoki Lappeenranta: Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Joensuunjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2022
- ↑ a b Hiitolanjoki (03) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ a b Haisuanjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 19.3.2022)
- ↑ Koskutjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022
- ↑ Koskenjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.3.2022