Joensuun kaupungintalo
| Joensuun kaupungintalo | |
|---|---|
 Joensuun kaupungintalo |
|
| Osoite | Rantakatu 20 |
| Sijainti | Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1914 |
| Suunnittelija | Eliel Saarinen |
| Käyttäjä | Joensuun kaupunki |
| Tyylisuunta | kansallisromantiikka, myöhäisjugend |
| Julkisivumateriaali | tiili |
 |
|
Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus Joensuun keskustassa. Se palvelee kulttuuria ja hallintoa. Siinä toimivat kaupungin keskushallinto ja kaupunginteatteri (Euroopan unionin itäisin ammattiteatteri). Kaupungintalo sijaitsee Pielisjoen rannalla Rantakadulla.[1]
Ennen kaupungintaloa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuun alkuvaiheissa ennen kaupungintalon rakentamista kaupunginhallintoelimet olivat toimineet entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat kävivät kuitenkin pian ahtaiksi, eikä sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut. Kaupungintalon rakentamisesta keskusteltiinkin useaan otteeseen 1890-luvulla. Hankkeen edelle kiri kuitenkin kiireellisemmäksi todettu tyttökoulun perustaminen, ja kaupungintalon rakentaminen sai jäädä myöhemmäksi. Kaupungintaloon suunniteltiin alun perin kirjaston ja majatalon sijoittamista, mutta näistä luovuttiin. Kaupungintaloon suunniteltu ravintolakin aiheutti paheksuntaa, mutta se säilytettiin.
Kaupungintalon tuleva sijaintikin oli kiistelyn aihe. Talon paikaksi oli suunniteltu torin itäistä reunaa, jossa talo olisi ollut näkyvällä paikalla. Kaupungintalon piirustuskilpailun palkintolautakunnan lausunto ratkaisi kuitenkin tilanteen. Sen mukaan paras paikka olisi Pakkahuonepuistossa, jossa liikenne olisi vilkkain. Vuonna 1908 päätettiin kaupungintalon rakentamisesta Pakkahuonepuistoon. Seuraavana vuonna päätös vahvistettiin senaatissa. Asemakaavamuutoksen myötä raatihuonekortteli muutettiin puistoksi ja Isontorin itäosa samoin.
Kaupungintalon piirustukset ratkaistiin vuonna 1909 käydyllä piirustuskilpailulla, jonka voitti Eliel Saarinen. Palkintona oli 1 200 markkaa (vastaa noin 6000 euroa vuonna 2023 [2]) ja hänen työtään alettiin rakentaa pienin muutoksin.
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]18. toukokuuta 1911 valtuuskunta totesi kaupungintalon rakennushankkeen kiireelliseksi ja päätti, että rakennustyöhön ryhdytään heti. Työt aloitettiin 11. lokakuuta, jolloin paikalle tuotiin ensimmäiset rakennusainekuormat. Alussa työt sujuivat hyvin, mutta lopussa viimeistelytyöt venyivät odotettua myöhemmäksi. Kaupungintalo vihittiin lopulta käyttöön 14. marraskuuta 1914, kolmen vuoden rakentamisen jälkeen.
Valmistuttuaan uusi kaupungintalo vastasi varsin tarkasti Saarisen piirustuksia, varsinkin julkisivuiltaan. Julkisivun patsaat suunnitteli kuvanveistäjä Johannes Haapasalo.[1] Uudella kaupungintalolla oli vuonna 1914 valmistuessaan melkoinen vaikutus kaupunkikuvaan. Jyhkeä kivirakennus korkeine torneineen kohosi keskelle puutaloja ja se näkyi lähes keskustan joka puolelle.
Tulipalo 1966
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 1966 kaupungintalolla syttyi tulipalo, joka uhkasi tuhota rakennuksen.[1] Palo sai alkunsa kaupunginteatterin näyttämöltä. Tuli ryöstäytyi juhlasalin ullakolle ja torniin, mutta palo saatiin rajoitetuksi niin, että toimisto-osa kärsi vain vesivahinkoja. Ensin evakuoitiin arkisto. Teatterin kalustosta jäi evakuoimatta lattiaan kiinnitetyt istuimet. Rakenteita jouduttiin uusimaan ja ilmanvaihtojärjestelmä rakennettiin lähes kokonaan uudelleen.[3]
Kaupungintalo nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungintalon ympäristöä on uudistettu 1990- ja 2000-luvuilla. Rantakatua on alennettu noin metrin verran ja talon alin kerros on tullut paremmin esille. Kaupungintalo on peruskorjattu vuonna 1998,[1] koska rakennus on joiltain osin päässyt huonoon kuntoon mm. vanhojen vuotavien vesi- ja viemäriputkien sekä rapautumisen takia. Talossa on Joensuun kaupunginteatterin suuri ja pieni näyttämö.
Kevääseen 2023 toiminut Teatteriravintola oli kaupungin vanhin toimiva ravintola[4][5].Teatteriravintolan terassi oli suosittu jazz- ja muiden klubityyppisten konserttien pitopaikka. Kellarikerroksessa toimi meksikolaistyylinen ruoka- ja cocktailravintola El Capitan.
Kaupunginteatterissa eli kaupungintalon juhlasalissa on kokoontunut Joensuun kaupunginvaltuusto.
Talon torni toimii näkötornina, josta on näkymät joka suuntaan Joensuuhun.[1]
Kaupunginhallinnon tiloihin remontoidaan vuosina 2024-2025 tilat Pohjois-Karjalan museolle[6]. Museovirasto vastusti ensimmäisiä muutossuunnitelmia, joiden mukaan kattoja madallettaisiin ja ovia poistettaisiin. Rakennuksen suojelumerkintä SR-1 tarkoittaa, että rakennuksessa ei saa tehdä muutoksia, jotka heikentävät rakennustaiteellisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joensuun kaupungintalo 70 vuotta. Kirja vuoden 109 arkkitehtuurikilpailun näyttelystä ja talon rakentamisesta. Kirjapaino oy Maakunta 1984.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Joensuun kaupunkiopas: Joensuun kaupunki – Kaupungintalo internetsivu.joensuuopas.com. Arkistoitu 2.8.2009. Viitattu 9.5.2009.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus Rahanarvonmuunnin stat.fi. Viitattu = 22.10.2024.
- ↑ Karjalan Heili, 25.2.2016, video (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teatteriravintola.fi teatteriravintola.fi. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Teatteriravintola.fi teatteriravintola.fi. Viitattu 5.7.2023.
- ↑ Taru Väänänen: Kaupungintalon museoremontti on viimeistä silausta vaille valmis Karjalainen. 7.11.2024. Viitattu 9.11.2024.
- ↑ Laura Kosonen, Miten käy tälle Eliel Saarisen arvorakennukselle? Kaupunki ja Museovirasto jyrkästi eri mieltä Joensuun kaupungintalon tulevaisuudesta, Yle.fi, uutiset 19.3.2022, viitattu 19.3.2022
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuun kaupungintalo Wikimedia Commonsissa
- Kaupungintalon esittely Joensuun kaupunkioppaassa (Arkistoitu – Internet Archive)