Jiyuan (1883)
| Jiyuan | |
|---|---|
 Jiyuan Japanin laivaston Saienina |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Stettiner Vulcan AG, Stettin, Saksa |
| Kölinlasku | 31. tammikuuta 1880 |
| Laskettu vesille | 2. marraskuuta 1883 |
| Palveluskäyttöön | 11. kesäkuuta 1885 |
| Poistui palveluskäytöstä | Japanin valtaama 16. maaliskuuta 1895 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 2 479 t |
| Pituus | 75 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 10,5 m |
| Syväys | 4,67 m |
| Koneteho | 2 800 shp |
| Nopeus | 15 solmua |
| Miehistöä | 180 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 x 210 mm Krupp -tykkiä 1 x 150 mm Krupp -tykkiä 4 x 75 mm tykkiä 6 x 47 mm tykkiä 4 x 15" torpedoputkea |
Jiyuan (kiin. 济远) oli Kiinan Qing-dynastian Beiyangin laivaston Stettinissä Saksassa 1880-luvun alussa valmistettu panssarikansiristeilijä. Keisarillisen Japanin laivasto valtasi aluksen 16. maaliskuuta 1895 liittäen sen laivastoonsa nimellä Saien. Alus tuhoutui Venäjän Japanin sodassa osuttuaan Port Arthurin edustalla miinaan 30. marraskuuta 1904.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinan Euroopan ministeri Liu sai kutsun 1877 Saksan keisarikunnan laivaston taistelulaivan SMS Sachsenin vesillelaskuseremoniaan Stettiniin. Hänen 21. heinäkuuta lähettämänsä Kiinan delegaatio vieraili Itämeren telakalla ja Li Hung Chang vastaanotti vastaanotti täydellisen raportin saksalaisista aluksista. Hän havaitsi, että saksalaiset eivät olleet jääneet jälkeen brittiläisestä suunnittelusta ja siksi hän lähetti opiskelijoita saksalaisille telakoille koulutettaviksi. Vuotta myöhemmin Li Fong Pao korvasi Liun tullen Kiinan Saksan, Italian, Alankomaiden ja Itävalta-Unkarin lähettilääksi. Li HUng piti tiiviit yhteydet lähettilääseen ja Li Fongista tulikin kaupallinen attasea, joka ehdotti alusten hankkimista Saksasta.[1]
Kiinan taloustilanne antoi 1880 mahdollisuuden suunnitelman toteuttamiseksi. Li Hung halusi laivaston, johon kuuluisi neljä nopeaa panssarilaivaa ja kymmenen torpedovenettä. Stettiner Maschinenbau AG Vulcanin ja Kiinan edustaja Li Fong Pao allekirjoittivat 4.-8. tammikuuta 1881 Berliinissä tilauksen kahdesta parannellusta Sachsen-luokan taistelulaivasta (saks. Panzercorvetten), joista ensimmäinen luovutettaisiin puolessatoista vuodessa. Tilaukseen kuului lisäksi kymmenen torpedovenettä sekä muutama apulaiva. Epävirallinen tilaus oli kuitenkin jätetty jo muutamaa viikkoa aiemmin, koska panssari- ja teräs tilaukset Saarin alueen Dillinger Worksille oli tehty jo 9. joulukuuta 1880.[1]
Kiinalaiset halusivat tilata lisää taistelulaivoja. Prinssi Tseng Chi Chai Kruppilta Essenistä viisi suurta panssaroitua alusta (saks. panzerschiffe) ja kolme pienempää panssaroitua alusta (saks. panzercorvetten). Rahoitusvaikeuksien vuoksi suuret alukset eivät kuitenkaan toteutuneet ja pienistäkin vain kaksi ja kolmas korvattiin panssarikansiristeilijällä (saks. panzerdeckcorvette). Vuonna 1884 tilattiin vielä Vulcanilta kolme torpedovenettä.[1]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jiyuan tilattiin Stettiner AG Vulcanilta Stettinistä Saksasta ja sen köli laskettiin 31. tammikuuta 1880. Alus laskettiin vesille 2. marraskuuta 1883 ja se valmistui 1885. Samoin Stettinissä valmistetut taistelulaivat Zhenyuan, Dingyuan sekä vasta valmistunut Chiyuan joutuivat odottamaan Euroopassa Ranskan ja Kiinan välisten sotatoimien päättymistä 9. kesäkuuta 1885 saakka.[2]
Alukset aloittivat 3. heinäkuuta saksalaisella miehistöllä matkan Kielistä Kiinaan. Osasto saapui 10. elokuuta Adeniin, 29. elokuuta Colomboon ja lokakuun lopulla Takuun, jossa ne nostivat Saksan kauppalipun tilalle Kiinan lipun ja liitettiin samalla Beiyangin laivastoon. Kiinalainen miehistö korvasi saksalaisen, joka palasi 8. marraskuuta Hampuriin William Melbourne and Company Linen höyrylaiva SS Huntingdonilla.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jiyuan taisteli Pungdon sekä Jalunjoen taisteluissa ensimmäisessä Kiinan-Japanin sodassa. Jälkimmäisessä taistelussa 17. syyskuuta 1894 alus törmäsi Yangweihin, joka upposi. Laiva joutui japanilaisten valtaamaksi 17. helmikuuta 1895 Weihaiwein piirityksessä.[3]
Keisarillisen Japanin laivaston Saien
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin 16. maaliskuuta keisarillisen Japanin laivastoon nimellä Saien. Alus osallistui Taiwanin maihinnousun suojaamiseen sekä tulitti kiinalaisten rannikkolinnaketta Kaohsiungissa 13. lokakuuta 1895. Alus luokiteltiin 11. marraskuuta 1904 3. luokan rannikkopuolustusalukseksi, mutta siitä huolimatta se liitettiin Venäjän-Japanin sodan alkaessa Port Arthurin taistelussa piiritysosastoon.
Saien osui miinaan Port Arthurin edustalla ja se upposi 30. marraskuuta 1904.
|
|
Edeltäjä: Chaoyong-luokka |
Kiinan keisarillisen laivaston panssarikansiristeilijät | Seuraaja: Zhiyuan-luokka |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
- Mach, Andrzej: The Chinese Battleships. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 1, s. 9-18. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0 (englanniksi)
- Wrigth, Richard N. J.: The Peiyang and Nanyang Cruisers of the 1880s. Warship, 1996, XX. vsk, s. 95-110. Lontoo, UK: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-685-X (englanniksi)