Jill Trenary
Jill Trenary (s. 1. elokuuta 1968) on yhdysvaltalainen entinen taitoluistelija.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Minnetonkassa Minnesotassa varttunut Trenary muutti 16-vuotiaana Colorado Springsiin Coloradoon Carlo Fassin, tunnetun italialaisen taitoluisteluvalmentajan valmennettavaksi[1]. Vuonna 1985 hän voitti junioreiden Yhdysvaltain-mestaruuden ja vuonna 1986 hän sijoittui ensimmäisissä aikuisten Yhdysvaltain-mestaruuskilpailuissaan viidenneksi.
Huippuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1987 Yhdysvaltain-mestaruuskilpailuissa, jotka käytiin Tacoman kaupungissa Washingtonin osavaltiossa, Trenary voitti naisten yksinluistelussa ensimmäisen aikuisten mestaruutensa ja edellisvuoden mestari, hallitseva maailmanmestari Debi Thomas jäi hopeatilalle[2]. Mestaruutensa myötä Trenary pääsi ensimmäistä kertaa osallistumaan taitoluistelun MM-kilpailuihin. Hän sijoittui Cincinnatissa käydyissä kisoissa seitsemänneksi. Seuraavana vuonna Thomas voitti yksinluistelun Yhdysvaltain-mestaruuden Trenaryn jäädessä toiselle sijalle. Trenary pääsi edustamaan Yhdysvaltoja MM-kilpailuissa sekä Calgaryn olympialaisissa. Ainoiksi jääneissä olympialaisissaan Trenary sijoittui lopputuloksissa neljänneksi, kun lyhytohjelman jälkeen hän oli ollut kuudennella sijalla. Maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui vuonna 1988 viidenneksi.
Vuonna 1989 Trenary voitti toisen kerran urallaan yksinluistelun Yhdysvaltain-mestaruuden, vaikka hävisi vapaaohjelmassa Kristi Yamaguchille[3]. Saman vuoden MM-kilpailuissakin hän oli vielä lyhytohjelman jälkeen sijalla yksi, mutta epäonnistuneen vapaaohjelman jälkeen hän putosi pronssille ja hänen edelleen sijoittuivat kultaa voittanut japanilainen Midori Ito sekä hopeaa voittanut saksalainen Claudia Leistner[4]. Vuonna 1990 Trenary voitti kolmannen ja viimeisen kerran urallaan yksinluistelun Yhdysvaltain-mestaruuden[5]. Viimeisiksi jääneissä MM-kilpailuissaan, jotka käytiin Halifaxissa Kanadassa, Trenary voitti maailmanmestaruuden[6].
Kilpauran loppu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trenary joutui jättämään kilpailukauden 1991 väliin nilkkavamman vuoksi. Tätä ennen hänen pitkäaikainen valmentajansa Carlo Fassi oli palannut takaisin kotimaahansa ja Trenaryn valmentajana Colorado Springsissä oli aloittanut Kathy Casey. Keväällä 1991 Trenary muutti Colorado Springsistä Clevelandiin Ohioon, jossa häntä valmensi Carol Heiss Jenkins[7]. Trenaryn vamman parantuminen eteni kuitenkin hitaasti ja hänellä oli vaikeuksia saavuttaa aiempi tasonsa. Myös muutokset lajin arviointijärjestelmässä vaikeuttivat hänen paluutaan. Joulukuussa 1991 hän ilmoitti, ettei tavoittele enää edustuspaikkaa Albertvillen olympialaisissa 1992[8]. Tämän jälkeen hän ei palannut enää kilpajäille.
Vuodet ammattilaisena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpauransa päättymisen jälkeen Trenary kiersi seuraavat vuodet ammattilaisena Tour of Champions ja Stars on Ice -kiertueilla. Hän joutui lopettamaan luistelu-uransa vuonna 1997 terveyssyistä, kun hänen olkapäähänsä oli kehittynyt veritulppa[9].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trenary on ollut lokakuusta 1994 alkaen naimisissa englantilaisen jäätanssijan Christopher Deanin kanssa. He asuvat Colorado Springsissä ja heillä on kaksi lasta, vuosina 1998 ja 2000 syntyneet pojat[10].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.highbeam.com/doc/1G1-142447012.html[vanhentunut linkki]
- ↑ http://select.nytimes.com/gst/abstract.html?res=FB071EF8355F0C7B8CDDAB0894DF484D81
- ↑ http://pqasb.pqarchiver.com/washingtonpost/access/73778182.html?dids=73778182:73778182&FMT=ABS&FMTS=ABS:FT&date=Feb+12%2C+1989&author=Sally+Jenkins&pub=The+Washington+Post+(pre-1997+Fulltext)&edition=&startpage=d.01&desc=Trenary+Skates+to+Gold%2C+But+Yamaguchi+Dazzles (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://pqasb.pqarchiver.com/washingtonpost/access/73866295.html?dids=73866295:73866295&FMT=ABS&FMTS=ABS:FT&date=Mar+19%2C+1989&author=&pub=The+Washington+Post+(pre-1997+Fulltext)&edition=&startpage=b.02&desc=Ito+Jumps+To+Top%2C+Trenary+Tumbles+to+3rd (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://select.nytimes.com/gst/abstract.html?res=F30616FF3F5E0C728DDDAB0894D8494D81
- ↑ http://pqasb.pqarchiver.com/washingtonpost/access/72574026.html?dids=72574026:72574026&FMT=ABS&FMTS=ABS:FT&date=Mar+11%2C+1990&author=&pub=The+Washington+Post+(pre-1997+Fulltext)&edition=&startpage=d.13&desc=Trenary+Unseats+Ito+For+World+Championship (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9D0CE4D6113DF932A35750C0A967958260
- ↑ http://pqasb.pqarchiver.com/washingtonpost/access/74759954.html?dids=74759954:74759954&FMT=ABS&FMTS=ABS:FT&date=Dec+21%2C+1991&author=Christine+Brennan&pub=The+Washington+Post+(pre-1997+Fulltext)&edition=&startpage=d.05&desc=Trenary+Out+Of+Olympics (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.highbeam.com/doc/1G1-62576911.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.imdb.com/name/nm0872041/bio
1906–1907: Madge Syers-Cave | 1908–1911: Lily Kronberger | 1912–1914: Opika von Meray-Horvath | 1922–1926: Herma Planck-Szabo | 1927–1936: Sonja Henie | 1937: Cecilia Colledge | 1938–1939: Megan Taylor | 1947–1948: Barbara Ann Scott | 1949–1950: Alena Vrzáňová | 1951: Jeannette Altwegg | 1952: Jacqueline du Bief | 1953: Tenley Albright | 1954: Gundi Busch | 1955: Tenley Albright | 1956–1960: Carol Heiss | 1962–1964: Sjoukje Dijkstra | 1965: Petra Burka | 1966–1968: Peggy Fleming | 1969–1970: Gabriele Seyfert | 1971–1972: Beatrix Schuba | 1973: Karen Magnussen | 1974: Christine Errath | 1975: Diane de Leeuw | 1976: Dorothy Hamill | 1977: Linda Fratianne | 1978: Anett Pötzsch | 1979: Linda Fratianne | 1980: Anett Pötzsch | 1981: Denise Biellmann | 1982: Elaine Zayak | 1983: Rosalynn Sumners | 1984–1985: Katarina Witt | 1986: Debi Thomas | 1987–1988: Katarina Witt | 1989: Midori Itō | 1990: Jill Trenary | 1991–1992: Kristi Yamaguchi | 1993: Oksana Bajul | 1994: Yūka Satō | 1995: Lu Chen | 1996: Michelle Kwan | 1997: Tara Lipinski | 1998: Michelle Kwan | 1999: Maria Butirskaya | 2000–2001: Michelle Kwan | 2002: Irina Slutskaja | 2003: Michelle Kwan | 2004: Shizuka Arakawa | 2005: Irina Slutskaja | 2006: Kimmie Meissner | 2007: Miki Andō | 2008: Mao Asada | 2009: Kim Yu-na | 2010: Mao Asada | 2011: Miki Andō | 2012: Carolina Kostner | 2013: Kim Yu-na | 2014: Mao Asada | 2015: Jelizaveta Tuktamyševa | 2016: Jevgenija Medvedeva | 2017: Jevgenija Medvedeva | 2018: Kaetlyn Osmond | 2019: Alina Zagitova | 2021: Anna Štšerbakova