Jero
| Jero | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Lieksa |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 04.412.1.025 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 119,8 m [1] |
| Rantaviiva | 9,44 km [2] |
| Pinta-ala | 1,56 km² [2] |
| Tilavuus | 0,017 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 10,85 m [2] |
| Suurin syvyys | 28,5 m [2] |
 Jero |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jero on järvi Kolin kansallispuiston kupeessa Lieksan lounaisosassa Pohjois-Karjalassa. Kansallispuiston alue erottaa Jeron sen itäpuolisesta Pielisestä. Jeron pinta-ala on 1,6 neliökilometriä ja tilavuus noin 17 kuutiohehtometriä. Etäisyys Joensuusta on 51 kilometriä pohjoiseen.[2][1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jeron pituus kaakosta luoteeseen on 2,1 kilometriä, leveys on noin puolet pituudesta. Pääaltaasta etelään työntyy noin 300 metriä pitkä Myllylahti. Jeron länsiosa on itäosaa syvempi. Syvin kohta on 28,5 metriä. Jeron itäosassa on pieni saariryhmä, jota ympäröi matalikko. Saariryhmän koillispuolella on 10–14 metriä syvä alue. Jeron eteläosassa on 25 metrin syvänne. Myllylahti ja pääaltaan pohjoisosan lahdet ovat matalia.[2][1]
Jerossa on kaksitoista saarta, joista kuusi on alle aarin laajuisia, vain Iso Kiimasaari on hieman yli hehtaarin laajuinen. Järven lounaisosassa sijaitsee Kovasin-saari, jonka koillispuolella järvi syvenee jyrkästi, lounaispuolella sitä vastoin on matalikko. Jeron metsäisiä rantoja täplittävät lukuisat pientalot tontteineen.[1]
Jeron rannat kohoavat varsin jyrkästi, lännessä on Verkkovaara, idässä Jeron ja Pielisen välissä on Paskovaara, Mäkrä ja Pieni-Mäkrä. Useissa paikoin Jeron lähistöllä maasto kohoaa runsaasti yli 100 metriä järven pintaa korkeammalle.[1]
Noin 300 metriä Jerosta luoteeseen sijaitsee Verkkolampi (124,5 metriä mpy), josta virtaa laskuoja Jeroon. Jeron luusua sijaitsee Myllylahden eteläkolkassa, josta alkava Myllypuro virtaa noin 1,5 kilometrin päähän Herajärven (100,0 metriä mpy) pohjoisrannalle.[1]
Jeron vesitilavuus on 16 705 000 kuutiometriä.[2]
Jero (04.412.1.025) kuuluu Herajoen valuma-alueeseen (04.412), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Pielisen alue (04.41) ja ensimmäinen jakovaihe Pielisen reitin valuma-alue (04.4). Herajoen valuma-alueella on 33 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä, joista Herajärvi, Pusonjärvi ja Jero ovat laajimmat. Jeroa seuraavat Alaselkä, Ala-Kalmo ja Ylä-Kalmo.[4]