Jens Olsenin maailmankello
Jens Olsenin maailmankello (Verdensur) on Kööpenhaminan raatihuoneelle sijoitettu monitoiminen astronominen kello. Valmistuessaan se oli maailman tarkin ja monimutkaisin kello.[1] Siinä on 15 448 osaa,[2] ja sen käynti poikkeaa oikeasta ajasta vain 0,5 sekuntia 300 vuodessa.[1]
Kellon suunnitteli Jens Olsen (1872–1945), joka oli taitava lukkoseppä, mutta opetteli myöhemmin myös kellosepän ammatin. Hän pani myös alulle kellon rakentamisen, mutta hänen kuollessaan vuonna 1945 se oli vielä keskeneräinen. Töitä jatkoi nuori kelloseppä Otto Mortensen. Kello valmistui syksyllä 1955, ja sen käynnistivät sanottuna vuonna 17. joulukuuta Tanskan kuningas Fredrik IX ja Jens Olsenin pojantytär Birgit Olsen.[2]
Kellon näytöt ja osoittimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kellon näytöt on sijoitettu kolmeen lasivitriiniin.
Vasemmanpuoleisimman vitriinin ylimmät kellotaulut osoittavat Tanskan virallisen ajan eli Keski-Euroopan ajan, joka on tunnin edellä Greenwichin ajasta, Kööpenhaminan paikallisen keskiaurinkoajan sekä näiden erotuksen. Keskiaurinkoajan mukaan kello on tasan 12 auringon ollessa suoraan etelässä, kun taas virallinen aika poikkeaa tästä jonkin verran.[2]
Vasemmanpuoleisin kellotaulu osoittaa paikallisajan millä tahansa paikkakunnalla Maapallolla.[2] Tämän oikealla puolella oleva kellotaulu osoittaa auringon nousu- ja laskuajat sekä virallisen ajan että paikallisen keskiaurinkoajan mukaan. Näytöllä on kaarevat valkoiset ja mustat osat, joiden peittämä alue vaihtelee vuorokauden valoisan ajan kulloisenkin pituuden mukaan.[2]
Vasemmanpuoleisen vitriinin alin näyttötaulu osoittaa kulloisenkin viikonpäivän ja päivämäärän gregoriaanisen kalenterin mukaan.
Keskimmäisen vitriinin ylin kello osoittaa kelloajan Keski-Euroopan ajan mukaan.
Saman vitriinin toinen taulu toimii ikuisena kalenterina, joka näyttää kunkin vuoden sunnuntaikirjaimen, epaktin, ja indiktion sekä kuinka mones vuosi on meneillään auringonsyklissä ja Metonin jaksossa. Lisäksi tähän sisältyy kunkin vuoden kalenteri, joka osoittaa kuluvan vuoden jokaisesta päivästä, mikä viikonpäivä se on. Se osoittaa myös kuun vaiheet sekä pääsiäisen ja muiden sen mukaan määräytyvien juhlapäivien päivämäärän. Tämä taulu päivittyy joka vuosi automaattisesti keskiyöllä uudenvuodenyönä ja laskee tällöin alkavan vuoden kalenterin. Tämä toimii seuraavat 2500 vuotta.[2]
Oikeanpuoleisen vitriinin ylin näyttö sisältää tähtikartan sellaisena kuin tähtitaivas näyttää Tanskan yllä kullakin hetkellä. Siinä on myös osoitin, joka tekee vain yhden kierroksen 25 753 vuodessa[3] eli samassa ajassa, jossa Maan akseli tekee prekession vuoksi täyden kierroksen ekliptikan tason normaalin ympäri. Tämä on hitain ihmisen tekemä käyttökelpoinen esine, joka liikkuu säädetyllä nopeudella.[2]
Oikeanpuoleisen vitriinin vasemmanpuoleinen kello näyttää Auringon ja Kuun sijainnin Maan suhteen kullakin hetkellä. Se näyttää myös Kuun radan solmut sekä osoittaa auringon- ja kuunpimennykset.[2]
Oikeanpuoleisin näyttö osoittaa, millä puolella Aurinkoa mikin planeetta kullakin hetkellä on.[2]
Alin näyttö osoittaa kulloisenkin juliaaninen päivämäärän.[2]
Kello fiktiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjailija Babbis Friis-Baastad sijoittaa kellon rakentamisen nuorisokirjaansa Portaat halki aikojen, jossa kouluikäiset sisarukset Viggo ja Mona eksyvät kelloon ja kokevat huiman aikamatkan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Norris McWirter, Kauko Saarentaus: Guinnessin suuri ennätyskirja, s. 166. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1978. ISBN 951-9134-52-2
- ↑ a b c d e f g h i j The Story of the Astronomical Clock ateliera.dk. Viitattu 22.5.2011.
- ↑ Leena Tähtinen, Chris Flynn, Esko Valtaoja: Universumi Tietokoneessa, s. 12. Jyväskylä: URSA, 2009. ISBN 978-952-5329-81-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otto Mortensen Jens Olsen's Clock: A Technical Description Technological Institute, Kööpenhamina, 1957
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]