Jean Anthelme Brillat-Savarin

Jean Anthelme Brillat-Savarin
Jean Anthelme Brillat-Savarin
Henkilötiedot
Syntynyt	1. huhtikuuta 1755 Belley, Ain, Ranska
Kuollut	2. helmikuuta 1826 (70 vuotta) Pariisi, Ranska
Kansalaisuus	ranskalainen
Kirjailija
Äidinkieli	ranska
Tuotannon kieli	ranska
Pääteokset	Maun fysiologia
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jean Anthelme Brillat-Savarin ([ʒɑ̃ ɑ̃tɛlm bʁija savaʁɛ̃]; 1. huhtikuuta 1755 Belley, Ain, Ranska – 1. helmikuuta 1826 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen juristi ja poliitikko. Hän nousi maineeseen epikurolaisena ja gastronomina: "Grimod ja Brillat-Savarin, nuo kaksi kirjailijaa loivat koko gastronomisen esseistiikan perustan."

Elämä

"Kerro minulle mitä syöt, minä sanon kuka olet (Dis-moi ce que tu manges, je te dirai ce que tu es.)" —suom. Jukka Mannerkorpi, Maun fysiologia s. 15

Brillat-Savarin syntyi lakimiessukuun Ainissa Belleyn kaupungissa, jossa Rhônejoki siihen aikaan erotti Ranskan ja Savoijin. Hän opiskeli nuorena Dijonissa – tai mahdollisesti Lyonissa – oikeustiedettä, kemiaa ja lääketiedettä ja toimi myöhemmin lakimiehenä kotikaupungissaan. Ranskan vallankumouksen puhjetessa vuonna 1789 hänet valittiin säätyjen yleiskokoukseen, josta pian tuli Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja hän sai siellä jonkin verran huomiota, etenkin puhuessaan julkisesti kuolemanrangaistuksen puolesta.

Isä Marc Anthelme otti käyttöön lisäsukunimen vuonna 1733, kun hänen Savarin-niminen tätinsä kuoli. Täti testamenttasi omaisuutensa hänelle sillä ehdolla, että hän ottaisi nimen käyttöön.

Brillat-Savarin palasi 1778 Belleyyn ja jälleen kansalliskokouksen jälkeen 1791 ja toimi joulukuusta 1792 vuoden ajan kansan valitsemana pormestarina. Vallankumouksen myöhemmässä vaiheessa niin sanottuna terrorin aikana hän totesi olevansa hengenvaarassa ja hakeutui turvaan sukulaisten luokse Sveitsiin Moudoniin ja sitten Lausanneen hôtel du Lion d'Argentiin. Myöhemmin hän muutti Hollantiin ja sieltä vasta perustettuun Yhdysvaltoihin, missä hän asui kolme vuotta Bostonissa, New Yorkissa, Philadelphiassa ja Hartfordissa ja hankki elantonsa antamalla ranskantunteja. Jonkin aikaa hän soitti ensi viulua New Yorkissa John Street Theatressa.

Teoksen La Physiologie du Goût (Maun fysiologia) nimiösivu ja tekijän muotokuva. Painos vuodelta 1848.

Brillat-Savarin palasi Ranskaan direktorion aikana 1797 ja sai korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen tuomarinviran, jossa hän toimi kuolemaansa saakka. Hän kuoli keuhkokuumeeseen. Hän oli mennyt esimiehensä painostuksesta 18. tammikuuta St Denisin kirkossa pidettyyn Ludvig XVI:n muistomessuun, vaikka oli jo pahasti vilustunut. Hautakivessä todetaan hänen kuolinpäiväkseen 1. helmikuuta, vaikka toisinaan hänen sanotaan kuolleen 2. helmikuuta:

»Ici repose Jean Anthelme Brillat de Savarin, Membre de l'Assemblée Constituante, Conseiller à la Cour de Cassation, Né a Belley le 1 avril 1755, Mort à Paris le 1er fevrier 1826. (Tässä lepää Jean Anthelme Brillat de Savarin, lakiasäätävän kansalliskokouksen jäsen, korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen neuvos, syntyi Belleyssä 1. huhtikuuta 1755, kuoli Pariisissa 1. helmikuuta 1826.)»

Kirjallinen työ

Brillat-Savarin julkaisi teoksia oikeustieteen ja kansantaloustieteen alalta. Hän pysyi naimattomana mutta rakkaus ei kuitenkaan ollut hänelle vieras asia, ja hän kutsui sitä kuudenneksi aistiksi. Teoksensa Physiologie omistuskirjoituksessa kauniille serkulleen Juliette Récamierille hän kirjoittaa:

»"Madam, vastaanottakaa ystävällisesti ja lukekaa suopeasti vanhan miehen teos. Se on kunnianosoitus ystävyydelle, joka juontuu lapsuudestanne, ja ehkä kunnioitus hellemmillekin tunteille... Kuinka sen sanoisin? Tässä iässä mies ei enää rohkene tutkailla sydäntään."»

Brillat-Savarinin kuuluisa teos Physiologie du goût (Maun fysiologia) ilmestyi anonyymisti joulukuussa 1825, kaksi kuukautta ennen hänen kuolemaansa, anonyymisti oletettavasti siksi, että hän katsoi, ettei hänen ammattiinsa sovi sen tyylisen teoksen julkaiseminen. Teoksen täydellinen otsikko kuuluu Physiologie du Goût, ou Méditations de Gastronomie Transcendante; ouvrage théorique, historique et à l'ordre du jour, dédié aux Gastronomes parisiens, par un Professeur, membre de plusieurs sociétés littéraires et savantes ('Maun fysiologia eli ajatelmia ylivertaisesta gastronomiasta; teoreettinen, historiallinen ja aiheenmukainen teos, jonka omistaa Pariisin gastronomeille professori, monien kirjallisten ja oppineiden seurojen jäsen') Ilmestyttyään teos on ollut jatkuvasti saatavilla. Teoksen on suomentanut ranskalaisen kirjallisuuden suomentaja, gastronomisten kolumnien kirjoittajana tunnettu Jukka Mannerkorpi, joka on myös kirjoittanut teokseen esipuheen. Suomennos on ilmestynyt vuonna 1988, ja siitä on otettu useita painoksia.

Teos, joka usein on vuolassanainen ja ylettömän – ja toisinaan hämärän – aforistinen ja aksiomaattinen, on säilynyt merkittävänä, ja sitä on hänen kuolemansa jälkeen vuosien mittaan analysoitu yhä uudelleen. Ajatelmissa, jotka saavat osin kiittää Montaignen Esseitä, ja joissa on joutilaisuuden aikakauden keskusteleva rytmi ja joissa itsevarmasti tavoitellaan sivistyneitä iloja, Brillat-Savarin käsittelee pöydän iloja, mitä hän pitää tieteenä. Hänen ranskan kielen esikuvinaan olivat ancien régimen tyyliniekat: Voltaire, Rousseau, Fénelon, Buffon, Cochin ja d'Aguesseau.

Latinan ja kreikan lisäksi hän osasi viittä nykykieltä, eikä hän sopivassa tilaisuudessa arastellut esitellä taitojaan: hän ei epäröinyt sanojen lainaamista, hän käytti englanninkielistä sanaa sip kun ranskan kieli ei kyennyt ilmaisemaan asiaa, kunnes hän löysi jo harvinaiseksi käyneen verbin siroter ('maistella').

Epikurolainen filosofia on joka sivun taustalla. Brillat-Savarin nautti hyvin yksinkertaisestakin ateriasta, kunhan se oli valmistettu taidokkaasti:

»Ylensyöjät ja juopot eivät osaa syödä eivätkä juoda.»

Merkitys ja jälkimaine

Brillat-Savarinin kunniaksi on nimetty Brillat-Savarin -juusto, savariinivuoka, pyöreä kakkuvuoka, jossa on reikä keskellä, ja savariinikakku. Pariisin 13. arrondissementissa on hänen mukaansa vuonna 1894 nimetty katu rue Brillat-Savarin.

Uuteen eloon nykyajan gastronomien keskuudessa eri puolilla maailmaa on hänen maineensa nostanut hänestä vaikutteita saanut televisio-ohjelman Iron Chef juontaja Takeshi Kaga, joka on tehnyt ohjelmassa tunnetuksi ajatelman "Kerro minulle mitä syöt, minä sanon kuka olet." Sanonta on nykyisin usein lyhentynyt muotoon "Mitä syöt sitä olet".

Brillat-Savarinia pidetään usein vähähiilihydraattisen ruokavalion isänä. Hänen mukaansa sokeri ja valkoiset jauhot ovat liikalihavuuden syy, ja niiden sijaan hän suosittelee valkuaispitoisia ruoka-aineita.

»Lihasyöjäeläimet (susi, sakaali, petolinnut, korppi jne. eivät koskaan liho. Kasvissyöjätkään eivät yleensä juuri liho ainakaan niin kauan kuin ikä ei pakota niitä lepoon. Mutta jos niitä aletaan ruokkia perunoilla, jyvillä ja jauhoruoilla, ne lihovat aina nopeasti. – – Toinen ja tärkein syy liikalihavuuteen piilee jauhoissa ja tärkkelyksissä, joita ihminen käyttää jokapäiväisen ravintonsa perustana. Kuten jo totesimme, kaikkia jauhoravinnolla ruokitut eläimet lihovat väkisinkin. Ihminen noudattaa vain yleistä lakia. »
(suom. Jukka Mannerkorpi, Maun fysiologia s. 214–215)

Talo, jossa Brillat-Savarin syntyi.

Brillat-Savarinin hauta Père-Lachaisen hautausmaalla.

Lähteet

• Maun fysiologia. (Alkuteos: Physiologie du goût) Suomentanut Jukka Mannerkorpi. Gummerus, 1988, 4. p. 2014. ISBN 951-20-3024-1
• Stephen Mennell: All manners of food: eating and taste in England and France from the Middle Ages to the Present. University of Illinois Press, 1996, 2. p.. (englanniksi) (Google Books).

Aiheesta muualla

• La Physiologie du goût, alkuperäinen ranskankielinen vuoden 1848 kuvitettu laitos, Bibliothèque nationale de France.
• Brillat-Savarin Gutenberg.orgissa