Jaromír Jágr
| Jaromír Jágr | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. helmikuuta 1972 Kladno, Tšekkoslovakia |
| Kansalaisuus |
 Tšekki |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Mario Jr. |
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 191[1] cm |
| Paino | 105[2] kg |
| Seura | |
| Seura | HC Kladno |
| Sarja | Extraliga |
| Pelinumero | 68 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1988–2024 |
| Aik. seurat |
HC Kladno (Chance Liga) Pittsburgh Penguins (NHL) Washington Capitals (NHL) New York Rangers (NHL) Avangard Omsk (RSL/KHL) Philadelphia Flyers (NHL) Dallas Stars (NHL) Boston Bruins (NHL) New Jersey Devils (NHL) Florida Panthers (NHL) Calgary Flames (NHL) |
| NHL-varaus |
5. varaus, 1990 Pittsburgh Penguins |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Tšekki
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Nagano 1998 | jääkiekko | |
 Pronssia |
Torino 2006 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Itävalta 2005 | jääkiekko | |
| Kultaa |
Saksa 2010 | jääkiekko | |
| Pronssia |
Slovakia 2011 | jääkiekko | |
| Pronssia |
Sveitsi 1990 | jääkiekko | |
| Maailmancup | |||
| Pronssia |
World Cup 2004 | jääkiekko | |
| Nuorten MM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Suomi 1990 | jääkiekko | |
Jaromír Jágr (s. 15. helmikuuta 1972 Kladno, Tšekkoslovakia) on tšekkiläinen jääkiekkoilija, joka omistaa Extraligassa pelaavan HC Kladnon.[3] Monet pitävät laitahyökkääjänä pelaavaa Jágria kaikkien aikojen parhaana eurooppalaisena jääkiekkoilijana ja yhtenä maailman kaikkien aikojen parhaista jääkiekkoilijoista.[4]
Jágr on tehnyt NHL-liigassa 1 921 tehopistettä, mikä on liigan historian toiseksi eniten Wayne Gretzkyn jälkeen.[5] Jágr kuuluu jääkiekon kolmen kullan klubiin Stanley Cup- ja olympiavoittajana sekä maailmanmestarina.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jágr aloitti luistelemisen ensimmäisen kerran jo kolmen vuoden ikäisenä.lähde? Hän on myöhemmin kertonut luistelleensa nuorempana noin neljä tuntia joka päivä. Pelaajan itsensä mukaan hän vietti 7-vuotiaasta alkaen lapsuutensa perheensä maatilalla, jossa joutui työskentelemään neljä tuntia päivittäin luistelemisen lisäksi.[6][7] Maatila oli kymmenen kilometrin päässä perheen kotitalolla, joten Jágr juoksi maatilalle ja takaisin joka päivä. Tämän lisäksi hän on kertonut tehneensä 7-vuotiaasta alkaen joka päivä tuhat kyykkyä.[7] Jo 16-vuotiaana Jaromír Jágr pelasi ensimmäisen kerran Tšekkoslovakian mestaruussarjassa.
Pittsburgh Penguins varasi Jágrin vuonna 1990 1. kierroksen varauksena. Jágr pelasi tulokaskautensa Penguinsissa kaudella 1990–1991. Ensimmäisellä NHL-kaudellaan Jágr teki tehot 27+30=57. Hänen ketjukaverinaan oli keskushyökkääjä Mario Lemieux. Yhdessä he muodostivat erään jääkiekkohistorian tehokkaimmista kaksikoista.[7] Ennen kautta Pittsburgh lähetti Jágrin kuukausiksi opiskelemaan englannin kieltä, ja Jágr piti tätä vielä NHL-uransa loppumisenkin aikaan hukattuna aikana.[7] Myöhemmin hän kehitti kielitaitoaan Scrabble-sanapelillä.[7] Uransa tehokkaimman kauden Jágr pelasi Penguinsissa 1995–1996 saavuttamalla pisteet 62+87=149.[8] Se oli ensimmäinen kausi, kun hän ylitti sadan runkosarjapisteen rajan ensimmäisen kerran.[7]
Jágr pelasi uransa tehokkaimmat vuodet Pittsburgh Penguinsissä voittaen Stanley Cupin kahdesti, Art Ross Trophyn viidesti ja kerran Hart Memorial Trophyn.[9] Tuona aikana persoonallisesta ja taitavasta Jágrista tuli kaupunkilaisten uusi suosikkipelaaja, joka nautti elämästä kaukalossa ja sen ulkopuolella keräten muun muassa autonsa hansikaslokeron täyteen ylinopeussakkoja ja viihtymällä kasinoilla huomattavan paljon. Jágr jopa luki sääennusteita paikallisradiossa ja sai omalla nimellään ja kuvallaan markkinoidun maapähkinävoin, jota yhä ajoittain myydään nettihuutokaupoissa keräilyharvinaisuutena.[7]
Kaudella 1995–1996 Jágr pääsi ensi kertaa joukkueensa kapteenistoon. Tehot tulivat tarpeeseen, sillä kapteenina toimineen Lemieux’n terveys heikkeni, ja hän joutui kokonaan sivuun kolmeksi kaudeksi vuodesta 1997 alkaen. Jágr oli virallisesti Pittsburghin ykkösnimi, joka kantoi joukkuettaan. Joukkuekaverit ja Jágr itse muistavat, miten tuolloin muut lähinnä katsoivat, milloin hän ratkaisisi ottelun. Hän voitti NHL:n pistepörssin neljä kertaa peräkkäin[7]
Jágr voitti Tšekin maajoukkueessa maailmanmestaruuden kahdesti, mutta hänen suurin saavutuksensa maajoukkueessa on Naganon olympialaisista, joissa Tšekki voitti kultaa. Jágr oli joukkueensa tehokkain pelaaja ensimmäisissä kisoissaan. Olympiaedustuksia tuli vielä neljä lisää.[7]
Seuraavista vuosista tulivat Jágrin uran vaikeimmat. Siirto Washingtoniin teki hänestä NHL-historian siihen mennessä parhaiten palkatun pelaajan. Pääkaupungissa panostettiin urheilutähtiin, ja Jágrin oli määrä tuoda jääkiekkoon samanlainen keihäänkärki jollaiseksi NBA:n Washington Wizards samana vuonna palkkasi Michael Jordanin. Seitsemän vuotta kattava ja 77 miljoonan dollarin arvoinen sopimus yhdistettynä Jágrin ylivertaisiin tehopisteisiin asettivat kohtuuttomat odotukset, joita hän ei kyennyt täyttämään.[7]
Kahden ja puolen vuoden jälkeen Washington oli valmis maksamaan puolet Jágrin palkasta kaupatakseen hänet New York Rangersiin kesken kauden 2003–2004. Kauppa toteutui, ja Rangers rakensi joukkueensa Jágrin ympärille. Ensimmäisellä täydellä kaudellaan Jágr jäi kahden pisteen päähän uransa kuudennesta NHL:n pistepörssin voitosta. 123 pistettä oli uran toiseksi suurin tulos ja aivan toista luokkaa kuin Washingtonin alle 80 pisteen kaudet. Tuolloin 34-vuotias Jágr johdatti New York Rangersin takaisin pudotuspeleihin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen.[7]
Vuonna 2005 Jágr liittyi harvassa olevien pelaajien joukkoon, kolmen kullan kerhoon – Stanley Cup -voittajana, maailmanmestarina ja olympiakultamitalistina. Hän pelasi osan peleistään siitä huolimatta, että hänen sormensa oli murtunut.[7]
20. marraskuuta 2006 Jágrista tuli 16. NHL-pelaaja, joka on tehnyt 600 maalia. Jágr on Aleksandr Ovetškinin jälkeen toiseksi eniten maaleja tehnyt ja eniten pisteitä NHL:ssä tehnyt eurooppalainen pelaaja. Jágr on tehnyt toiseksi eniten pisteitä NHL:ssä Wayne Gretzkyn jälkeen.[10]
Jágr on eniten Art Ross Trophy -voittoja saavuttanut pelaaja Kanadan ulkopuolelta, minkä lisäksi hän on ensimmäinen kyseisen palkinnon voittanut eurooppalainen jääkiekkoilija.
NHL-kauden 2007–2008 jälkeen Jágr siirtyi Rangersista Avangard Omskin joukkueeseen, joka pelaa Venäjän KHL:ssä.[11][7] Avangard Omsk, jota Jágr oli edustanut jo viimeisimmän työsulun aikana, maksoi hänelle kahden vuoden sopimuksesta viiden miljoonan dollarin vuosipalkkaa. Suunnilleen saman verran Jágr olisi voinut saada myös NHL:stä ja valinta alkoi pian kaduttaa häntä.[7]
Kesällä 2011 Jágr siirtyi takaisin NHL-kaukaloihin. Hän solmi Philadelphia Flyersin kanssa vuoden mittaisen ja 3,3 miljoonan dollarin sopimuksen. Philadelphia Flyers asetti Jágrin ykkösketjuunsa Scott Hartnellin ja Claude Giroux'n rinnalle.[7] Menestyneen paluukauden jälkeen hän solmi yhden vuoden mittaisen sopimuksen Dallas Starsin kanssa. Dallasissa Jágr asui aivan Starsin harjoitushallin vieressä ja joukkuekaveri Trevor Daleyn mukaan meni otteluiden jälkeen omalla avaimellaan sisään ampumaan kiekkoja huoltomiehen syötöistä.[7] Jágr teki siis edelleen sitä, mitä oli tehnyt nuoresta alkaen – harjoitteli selvästi muita enemmän.[7] Tästä huolimatta hänet vaihdettiin Dallasista vaihtorajalla Boston Bruinsiin, jonka riveissä Jágr pääsi taistelemaan pitkästä aikaa Stanley Cupista, tällä kertaa Chicago Blackhawksia vastaan, kuitenkaan voittamatta sitä.
Kaudella 2013–2014 Jágr pelasi New Jersey Devils -joukkueessa. Hänestä tuli 10. marraskuuta 2013 Nashville Predatorsia vastaan pelatussa ottelussa NHL:n historian kahdeksas pelaaja, joka on ylittänyt urallaan 1 700 tehopisteen rajan.[12] Tuolla kaudella hän oli joukkueensa paras pistemies.[7] Kauden 2014–2015 pelaajasiirtojen takarajalla Jágr vaihdettiin New Jerseystä Florida Panthersiin vastineeksi Floridan 2. kierroksen ja 3. kierroksen varauksesta.
Jágrin maajoukkueura sai tunteikkaan päätöksen kauden 2014–2015 päätteeksi, kun Tšekki isännöi jääkiekon MM-turnausta Prahassa ja Ostravassa. Jágr sai pelata viimeiset maaottelunsa täysien katsomoiden edessä 30 kilometrin päässä kotikaupungistaan tasan 30 vuotta sen jälkeen, kun Mario Lemieux’n otteet samoissa maisemissa tarjosivat lopullisen inspiraation Jágrin NHL-uralle. Kaikki muu jäi niissä kisoissa Jágrin taka-alalle. Prahan hallin ympäristö täyttyi numerolla 68 koristelluista paidoista, riehakkaat tšekkiläiskannattajat lauloivat Jágrista ja kaikki halusivat nähdä maan kaikkien aikojen jääkiekkoilijan johdattavan Tšekin kunniaan vielä kertaalleen. Edes Prahan idyllinen vanha kaupunki ei jäänyt Jágr-huuman ulkopuolelle, vaan matkamuistopuoditkin myivät Jágr-aiheista tavaraa karikatyyreistä pelipaitoihin.[7]
Kesken kauden 2017–2018 Jágr solmi yhden vuoden mittaisen ja miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen NHL-joukkue Calgary Flamesin kanssa[13]. Jágr pelasi kauden aikana 22 ottelua tehden niissä yhden maalin ja antaen kuusi maaliin johtanutta syöttöä. Jágr pelasi todennäköisesti viimeiseksi jääneen NHL-ottelunsa 30. joulukuuta Anaheim Ducksia vastaan. Helmikuussa Jágrin kerrottiin siirtyvän loppukaudeksi Tšekin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaan HC Kladnoon[14], joka on myös Jágrin kasvattajaseura. Nykyään Jágr omistaa kyseisen seuran. Hän siirtyi kuitenkin loppukaudeksi Tšekin korkeimmalle sarjatasolle HC Ocelaři Třinecin riveihin.
Jágr siirtyi NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä toiseksi 23. joulukuuta 2016 pelatussa ottelussa 1 887 pisteellä (755+1 133). Hänen edellään on vain Wayne Gretzky, 2 857 pistettä.[15]
Jagr rikkoi vuoden 2023 alussa Wayne Gretzkyn maaliennätyksen uran aikana tehdyissä maaleissa, kun huomioon otetaan seurajoukkueissa ja miesten maajoukkueessa tehdyt maalit.[16]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jágr pelaa pelinumerolla 68 Prahan kevään 1968 tapahtumien muistoksi.[8] Tuolloin Neuvostoliiton kiinniottama Jágrin sairas isoisä kuoli pian vapautumisensa jälkeen. Vanhimman Jaromir Jágrin nimeä ovat sittemmin kantaneet niin Jágrin isä kuin pelaaja itsekin.[7] Jágr on myös kiinnostunut maansa historiasta sekä tenniksestä. Hän on kristitty ja ortodoksi.[17][18]
Jágr on erittäin tunnettu kovasta harjoittelumoraalista ja äärimmäisestä ahkeruudestaan. Erään tarinan mukaan varhain jäähallille saapunut Jágr huomattiin uima-altaasta harjoittelemasta mailankäsittelyään veden alla. Dallasissa pelatessaan joukkueen harjoitusten jälkeen kakkosmaalivahdin täytyi jäädä jäälle, kun täysvarustuksensa verryttelyasuun vaihtanut Jágr halusi vielä laukoa kiekkoja puolen tunnin ajan. New Yorkin vuosinaan Jágr tapasi ajaa iltaisin hallille 45 minuuttia ja teki ylimääräisiä omatoimisia harjoituksia joukkuekavereidensa tietämättä.[7] Floridan-vuosinaan Jagr saattoi panna harjoituksissa viiden kilogramman painon kiinni mailansa lapaan. Toisinaan hän laittoi lisäpainoja myös nilkkoihinsa . Siten hän yritti hankkia jalkoihinsa, ranteisiinsa ja käsiinsä lisää voimaa.[19]
Jágrin pelattua vain hetken NHL:ssä, Pittsburgh-fanit väänsivät äkkiä hänen Jaromír-etunimestään anagrammin ”Mario Jr”, jolla he viittasivat Jaromírin rooliin silloisen seuran kapteenin, Pittsburgh Penguinsin seurahistorian legendaarisimman ja seurassa eniten pisteitä tehneen pelaajan eli itse Mario Lemieux’n seuraajana.[20]
Jágr menetti neljä hammastaan loukkaannuttuaan pelitilanteessa joulukuussa 2015.[21]
Jágr on kertonut haastatteluissa, että hän aikoo pelata mahdollisimman pitkään, jopa 50-vuotiaaksi asti. Hän on pysynyt lupauksessaan sitkeästi ja tehnyt erilaisia elämänmuutoksia, kuten lopettanut kahvin juomisen.
Kesällä 2017 Jágr oli ilman sopimusta, mutta uskoi pystyvänsä pelaamaan edelleen NHL:ssä.[22] Jágr palasi Tšekkiin ja Kladnoon, omistamaansa seuraan. Hän pelaa siellä edelleen, ainakin vielä kaudella 2023–2024.[23][24]
Kauden avausottelussaan tammikuussa 2021 Jágr teki yhden maalin. Maalin myötä Jágr tuli tehneeksi tehnyt vähintään yhden maalin 33 perättäisellä kaudella ammattilaisottelussa.[25]
Saavutukset ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiakultaa vuoden 1998 ja olympiapronssia vuoden 2006 talviolympialaisista
- MM-kulta 2005 ja 2010
- MM-kisojen All-Stars hyökkääjä 2004, 2005
- Tšekin vuoden urheilija 2005
- Kultainen Maila -palkinto kuusi kertaa, vuosina 1995, 1996, 1999, 2000, 2002, 2005 (Tšekin parhaalle jääkiekkoilijalle myönnettävä palkinto)
- Kolmen kullan klubin jäsen
NHL
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stanley Cup 1991 ja 1992 Pittsburgh Penguinsissa
- 1991 NHL:n tulokasjoukkueessa
- Art Ross Trophy 1995, 1998, 1999, 2000 ja 2001 (Ensimmäisenä eurooppalaisena NHL:ssä)[8]
- NHL:n ensimmäisessä tähdistökentällisessä 1995, 1996, 1998, 1999, 2000, 2001 ja 2006
- Hart Memorial Trophy 1999
- Lester B. Pearson Award 1999, 2000 ja 2006
- Bill Masterton Memorial Trophy 2016
- 1998, kesken pelaajauran, valittiin sijalle 37 The Hockey News' -lehden listalla, joka käsitti 100 suurinta kiekkoilijaa
- Valinta IIHF Hall of Famen kunniagalleriaan (2024)[26]
Ennätykset NHL:ssä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eniten oikean laitahyökkääjän tekemiä pisteitä kauden aikana (1995–1996): 149
- Eniten syöttöpisteitä oikeana laitahyökkääjänä kauden aikana (1995–1996): 87
- Eniten eurooppalaissyntyisen pelaajan tekemiä pisteitä kauden aikana (1995–1996): 149
- Eniten maaleja tehnyt eurooppalainen pelaaja: 766
- Eniten pisteitä tehnyt eurooppalainen pelaaja: 1921
- Eniten voittomaaleja runkosarjassa: 129
- Vanhin hattutempun tehnyt pelaaja (42 vuoden ja 322 päivän iässä)
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1988–1989 | HC Kladno | ČSHL | 29 | 3 | 3 | 6 | 4 | 10 | 5 | 7 | 12 | 0 | JEM | 5 | 7 | 5 | 12 | 2 | ||||||||||
| 1989–1990 | HC Kladno | ČSHL | 42 | 22 | 28 | 50 | 9 | 8 | 2 | 10 |  |
JMM | 7 | 5 | 13 | 18 | 6 | |||||||||||
| MM | 10 | 3 | 2 | 5 | 2 | |||||||||||||||||||||||
| 1990–1991 | Pittsburgh Penguins | NHL | 80 | 27 | 30 | 57 | 42 | 24 | 3 | 10 | 13 | 6 | 
| |||||||||||||||
| 1991–1992 | Pittsburgh Penguins | NHL | 70 | 32 | 37 | 69 | 34 | 21 | 11 | 13 | 24 | 6 | |
KC | 5 | 1 | 0 | 1 | 0 | |||||||||
| 1992–1993 | Pittsburgh Penguins | NHL | 81 | 34 | 60 | 94 | 61 | 12 | 5 | 4 | 9 | 23 | ||||||||||||||||
| 1993–1994 | Pittsburgh Penguins | NHL | 80 | 32 | 67 | 99 | 61 | 6 | 2 | 4 | 6 | 16 | MM | 3 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||
| 1994–1995 | HC Kladno | Extraliga | 11 | 8 | 14 | 22 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Bolzano¹ | Italia | 6 | 8 | 8 | 16 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Schalker Haie | Saksa-3 | 1 | 1 | 10 | 11 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 1994–1995 | Pittsburgh Penguins | NHL | 48 | 32 | 38 | 70 | 37 | 12 | 10 | 5 | 15 | 6 |  |
| ||||||||||||||
| 1995–1996 | Pittsburgh Penguins (A) | NHL | 82 | 62 | 87 | 149 | 96 | 18 | 11 | 12 | 23 | 18 |
| |||||||||||||||
| 1996–1997 | Pittsburgh Penguins (A) | NHL | 63 | 47 | 48 | 95 | 40 | 5 | 4 | 4 | 8 | 4 |  |
WC | 3 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||||||||
| 1997–1998 | Pittsburgh Penguins (A) | NHL | 77 | 35 | 67 | 102 | 64 | 6 | 4 | 5 | 9 | 2 | |
|
OK | 6 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||
| 1998–1999 | Pittsburgh Penguins (C) | NHL | 81 | 44 | 83 | 127 | 66 | 9 | 5 | 7 | 12 | 16 |  |
|
| |||||||||||||
| 1999–2000 | Pittsburgh Penguins (C) | NHL | 63 | 42 | 54 | 96 | 50 | 11 | 8 | 8 | 16 | 6 | |
| ||||||||||||||
| 2000–2001 | Pittsburgh Penguins (C) | NHL | 81 | 52 | 69 | 121 | 42 | 16 | 2 | 10 | 12 | 18 | |
| ||||||||||||||
| 2001–2002 | Washington Capitals (A) | NHL | 69 | 31 | 48 | 79 | 30 | – | – | – | – | – | OK | 4 | 2 | 3 | 5 | 4 | ||||||||||
| MM | 7 | 4 | 4 | 8 | 2 | |||||||||||||||||||||||
| 2002–2003 | Washington Capitals (A) | NHL | 75 | 36 | 41 | 77 | 38 | 6 | 2 | 5 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
| 2003–2004 | Washington Capitals (A) | NHL | 46 | 16 | 29 | 45 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| New York Rangers | NHL | 31 | 15 | 14 | 29 | 12 | – | – | – | – | – | MM | 7 | 5 | 4 | 9 | 6 | |||||||||||
| 2004–2005 | HC Kladno | Extraliga | 17 | 11 | 17 | 28 | 16 | – | – | – | – | – | WC | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||
| Avangard Omsk | RSL | 32 | 16 | 23 | 39 | 63 | 11 | 4 | 9 | 13 | 22 | |
MM | 8 | 2 | 7 | 9 | 2 | ||||||||||
| 2005–2006 | New York Rangers (A) | NHL | 82 | 54 | 69 | 123 | 72 | 3 | 0 | 1 | 1 | 2 | |
OK | 8 | 2 | 5 | 7 | 6 | |||||||||
| 2006–2007 | New York Rangers (C) | NHL | 82 | 30 | 66 | 96 | 78 | 10 | 5 | 6 | 11 | 12 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | New York Rangers (C) | NHL | 82 | 25 | 46 | 71 | 58 | 10 | 5 | 10 | 15 | 12 | ||||||||||||||||
| 2008–2009 | Avangard Omsk (C) | KHL | 55 | 25 | 28 | 53 | 62 | 9 | 4 | 5 | 9 | 4 | MM | 7 | 3 | 6 | 9 | 6 | ||||||||||
| 2009–2010 | Avangard Omsk (C) | KHL | 51 | 22 | 20 | 42 | 58 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | OK | 5 | 2 | 1 | 3 | 6 | ||||||||||
| MM | 9 | 3 | 4 | 7 | 12 | |||||||||||||||||||||||
| 2010–2011 | Avangard Omsk (C) | KHL | 49 | 19 | 32 | 51 | 48 | 14 | 2 | 7 | 9 | 8 | MM | 9 | 4 | 5 | 9 | 4 | ||||||||||
| 2011–2012 | Philadelphia Flyers (A) | NHL | 73 | 19 | 35 | 54 | 30 | 11 | 1 | 7 | 8 | 2 | ||||||||||||||||
| 2012–2013 | HC Kladno | Extraliga | 34 | 24 | 33 | 57 | 28 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Dallas Stars | NHL | 34 | 14 | 12 | 26 | 20 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Boston Bruins | NHL | 11 | 2 | 7 | 9 | 2 | 22 | 0 | 10 | 10 | 8 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | New Jersey Devils (A) | NHL | 82 | 24 | 43 | 67 | 46 | – | – | – | – | – | OK | 5 | 2 | 1 | 3 | 2 | ||||||||||
| MM | 10 | 4 | 4 | 8 | 14 | |||||||||||||||||||||||
| 2014–2015 | New Jersey Devils | NHL | 57 | 11 | 18 | 29 | 42 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 6 | 3 | 9 | 8 | ||||||||||
| Florida Panthers | NHL | 20 | 6 | 12 | 18 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2015–2016 | Florida Panthers | NHL | 79 | 27 | 39 | 66 | 48 | 6 | 0 | 2 | 2 | 4 | 
| |||||||||||||||
| 2016–2017 | Florida Panthers | NHL | 82 | 16 | 30 | 46 | 56 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Calgary Flames | NHL | 22 | 1 | 6 | 7 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| NHL yhteensä (1990–2008, 2011–2017) | 1733 | 766 | 1155 | 1921 | 1167 | 208 | 78 | 123 | 201 | 161 | ||||||||||||||||||
| KHL yhteensä (2008–2011) | 155 | 66 | 80 | 146 | 168 | 26 | 7 | 13 | 20 | 12 | ||||||||||||||||||
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo 1000 tehopistettä saavuttaneista NHL-pelaajista
- Luettelo 500 NHL-maalia tehneistä pelaajista
- Luettelo NHL-ennätysten tekijöistä
- The Hockey Newsin luettelo 100 parhaasta NHL-pelaajasta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaromír Jágr The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Jaromír Jágr Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Jaromír Jágr Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaromir Jagr, Panthers (pelaajakortti) NHL. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Langr, Michael: Lighter Jagr helps Czechs reach semifinals at Worlds NHL. 14.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
- ↑ Rytíři Kladno www.rytirikladno.cz. Viitattu 1.6.2021. (tchèque)
- ↑ Sami Hoffrén: Jumalasta seuraava: Jagr. Ilta-Sanomat/Urheilu 15.5.2015, s. 4
- ↑ NHL Statistics - All-time nhl.com. Viitattu 20.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Instagram – @easportsnhl: Happy 44th Birthday to the immortal one! Viitattu: 13.3.2016 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Kladnosta Kauniaisten kautta kansainväliseksi supertähdeksi – Jaromir Jagrin NHL-ura oli ainutlaatuinen kulttuuri-ilmiö yle.fi. Viitattu 2.2.2018.
- ↑ a b c Jaromir Jagr legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 4.12.2012. (englanniksi)
- ↑ http://www.legendsofhockey.net/LegendsOfHockey/jsp/SearchPlayer.jsp?player=10703
- ↑ Jaromir Jagr nousi NHL:n kaikkien aikojen pistepörssissä kolmanneksi Yle. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ Jaromir Jagr siirtyy Venäjän liigaan
- ↑ http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=2-3&ID=252506
- ↑ Jagr pelaa sittenkin NHL:ssä − Flames pääsi legendan kanssa sopimukseen
- ↑ Jaromir Jagria ei nähdä olympiajäillä: ”En ole valmis niihin peleihin”. Is.fi 1.2.2018.
- ↑ Legendaarista! Barkov laukoi Jagrin NHL-historiaan Ilta-Sanomat. 23.12.2016. Arkistoitu 24.12.2016. Viitattu 25.12.2016.
- ↑ Jaromir Jagr rikkoi Wayne Gretzkyn ennätyksen NHL.com. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Twitter, Instagram, Email, Facebook: Jaromir Jagr has found the fountain of youth with Florida Los Angeles Times. 15.2.2017. Viitattu 6.1.2024. (englanti)
- ↑ Martin Sedlák: Jsem pravoslavný křesťan, přiznal Jágr iDNES.cz. 4.6.2003. Viitattu 6.1.2024. (tchèque)
- ↑ Miten ihmeessä Jaromir Jagr, 52, pelaa yhä huipulla? Jussi Jokinen näki läheltä tšekkilegendan brutaalit harjoitusmetodit Yle Urheilu. 18.2.2024. Viitattu 22.2.2024.
- ↑ Justin Glock: Will Mario Lemieux Ever Retire Jaromir Jagr's Jersey? - The Hockey Writers Latest News, Analysis & More The Hockey Writers. 29.7.2013. Viitattu 25.5.2024. (englanti)
- ↑ Selänne kuittasi hampaansa menettäneelle Jagrille Twitterissä – "Nyt näytät vihdoin jääkiekkoilijalta!" 24.12.2015. Iltalehti. Viitattu 28.12.2015.
- ↑ Jaromir Jagr ilmestyi tshekkijoukkueen harjoituksiin – "En ole liian huono NHL:ään" yle.fi. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Vielä jaksaa! Jaromir Jagr, 48, palasi kaukaloon lähes vuoden tauon jälkeen – syötti 28 vuotta nuoremman pelaajan maalin www.iltalehti.fi. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Extraliga-kauden 2023–2024 ennakko: Iin taikurin ja Ihme-Iikan seurat haastavat mestarisuosikit ja Jaromir Jágrin seuran Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 14.9.2023. Viitattu 6.1.2024.
- ↑ Kuisma, Joonas: Jaromir Jagr, 48, ylsi uskomattomaan saavutukseen Ilta-Sanomat. 31.1.2021. Viitattu 31.1.2021.
- ↑ Petteri Nummelin ja Jaromir Jágr IIHF:n kunniagalleriaan Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 15.1.2024. Viitattu 15.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Wayne Gretzky Mario Lemieux |
Art Ross Trophyn voittaja 1995 1998, 1999, 2000, 2001 |
Seuraaja: Mario Lemieux Jarome Iginla |
| Edeltäjä: Dominik Hašek |
Hart Memorial Trophyn voittaja 1999 |
Seuraaja: Chris Pronger |
| Edeltäjä: Dominik Hašek Martin St. Louis |
Lester B. Pearson Awardin voittaja 1999, 2000 2006 |
Seuraaja: Joe Sakic Sidney Crosby |
| Edeltäjä: Devan Dubnyk |
Bill Masterton Memorial Trophyn voittaja 2016 |
Seuraaja: Craig Anderson |
Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
