Jano (kappale)
”Jano” Pave Maijanen | ||
---|---|---|
![]() | ||
Kari Riipisen nimellä Gogh / Riipinen suunnittelema maksisinglen (12’) kansikuva. | ||
Singlen tiedot | ||
Albumilta | Palava sydän | |
A-puoli | ”Jano” | |
B-puoli | ”Taikayö” | |
Äänitetty | huhtikuun alussa 1985 [1] | |
Studio | Finnvox | |
Julkaistu | toukokuussa 1985 [1] | |
Formaatti | 7’ single (006-1385707) 12’ maksisingle (9C 016-1385696) | |
Tekijä(t) | Maija Paavonen (säv. & san.) Pave Maijanen (sov.) | |
Tuottaja(t) | Pave Maijanen T. T. Oksala | |
Tyylilaji | poprock, iskelmä, aikuisrock[2] | |
Kesto | 10.10 | |
Levy-yhtiö | EMI Finland | |
Listasijoitukset | ||
Pave Maijasen muut singlet | ||
”Jää mun luo” 1984 |
”Jano” 1985 |
”Joki ja meri” 1985 |
Jano on suomalaislaulaja Pave Maijasen kappale, joka julkaistiin Palava sydän -albumilla syksyllä [1] ja singlenä toukokuussa 1985.[4] Kappaleesta tuli todellinen hittikappale ja on Maijasen tunnetuimpia kappaleita.[1] Maijanen sovitti kappaleen omalla nimellään, mutta sävelsi ja sanoitti salanimellä M. (Maija) Paavonen.[5]
Kappaleen ovat levyttäneet myös Make Kataja (1985), Ilpo Kestilä (1985), Finlanders (2001) sekä Maija Vilkkumaa (2015). Maijanen on laulanut kappaleen myös englanniksi nimellä ”Water” studioalbumilleen Would You vuonna 1987.[6]
Kappaleen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maijasen mukaan kappale syntyi Dingo-yhtyeen Kerjäläisten valtakunta -albumin äänityksissä Takomo-studiolla alkuvuodesta 1985. Yhtyeen laulajalle Pertti Neumannille Maijanen valitteli mielessään kalvaavaa sanaa ”jano”. Neumann kehotti Maijasta pitämään sanasta kiinni ja luottavansa häneen, että siitä tulee jotain.[1]
Maijanen oli käynyt hiljattain Marokossa yhdessä Dingon kanssa ottamassa kansikuvia tulevan albumin kanteen. Hän ei ollut tuolloin käynyt vielä Etelä-Espanjassa, mutta näki silmissään Andalusian polttavan auringon, kalkitut talot ja flamencon. Kappaletta tehdessään Maijanen palautti mieleensä Agadirin tunnelmia ja kuvitteli samanlaisia miljöitä olevan myös Andalusiassa.[4]
Levytys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kappale levytettiin Finnvoxin studiolla huhtikuun alussa 1985.[1] Maijasen Marokon-reissulta matkamuistoksi ostamia savirumpuja kuullaan kappaleen introssa. Maijanen lisäsi ”savibongojen” kopautuksia rumpali Miri Miettisen soittaman rumpuraidan seuraksi. Kappaleen soolokitaristina toiminut Peter Lerche soittaa alun tulisen, flamenco-henkisen kitarasoolon akustisella kitarallaan, täysin improvisoimalla. Paven serkku Masa Maijanen soittaa kappaleessa bassoa ja on muistellut ”tuplanneensa” kappaleen bassoraidan legendaarisella Fender Stratocaster -sähkökitaralla. Masa Maijanen on epäillyt sen olevan koko uransa ainoa kappale, jolle on merkitty Gramexissa niin sanottu ”sivusoitinlisä”.[4]
Vastaanotto ja musiikkivideo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun kappale oli äänitetty, Pave meni viemään viereisessä rakennuksessa, Pitäjänmäen Arinatie 6:ssa sijainneen EMI:n Suomen osaston toimitusjohtajalle Rolf Kronqvistille kappaleen C-kasetilla. Kappaleen kuunneltuaan Maijanen on kertonut Rolfin kuunnelleen kappaleen suu auki ja antaneen lopuksi aplodit.[4]
Kappale julkaistiin singlenä toukokuussa ja nousi miltei samanlaisiin hittisfääreihin kuin Maijasen edellinen hitti ”Lähtisitkö”.[4] Kappale oli Suomen jukeboxien kolmanneksi soitetuin single ja singlemyynnissä neljänneksi myydyin.[3]
Kappaleesta tehtiin musiikkivideo, jonka käsikirjoittajana ja taiteellisena ohjaajana toimi valokuvaaja Kari ”Gogh” Riipinen. MusicTV-henkisellä videolla androgyyniksi muuntautunut Pave kierii lattialla ja heittää vanhan Noso-merkkisen kitaransa seinään. Video tehtiin hyvin pienellä budjetilla ja on hyvin olennainen ajan musiikkivideoille. Televisiossa video esitettiin kesäkuussa ja se herätti suurta huomiota Levyraadissa, sillä videolla vahvasti meikattu, Duran Duran -henkinen mallityttö pääsi huippumalliksi ohjaaja Riipisen muistelmien mukaan.[4]
Kokoonpano ja tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pave Maijanen – laulu, komppikitara[4], savibongot[4]
- Masa Maijanen – basso, sähkökitara (intro; Fender Stratocaster)[4]
- Miri Miettinen – rummut
- Peter Lerche – soolokitarat (akustinen[4], sähkö)
- Jukka Hakoköngäs – kosketinsoittimet
- Maija Paavonen – sävellys, sanoitus
- Pave Maijanen – sovitus
- Imudico – kustantaja
- T. T. Oksala – äänitys (Finnvox-studioilla huhtikuun alussa 1985[1])
- T. T. Oksala, Jimi Sumén ja Pave Maijanen – miksaus (Finnvox-studioilla)
- Kari ”Gogh” Riipinen – singlen valokuvat, musiikkivideon käsikirjoitus ja taiteellinen ohjaus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saarela, Tommi: Pave Maijanen – Elämän nälkä. Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2324-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Saarela 2021, s. 251.
- ↑ Saarela 2021, s. 244.
- ↑ a b c MAD-MAJ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960-2018. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Saarela 2021, s. 252.
- ↑ a b c Palava sydän -albumin LP-levyn ( 062 1384701) takakannen ja sanaliitteen tiedot.
- ↑ Jano-kappaleen esittäjät Fono.fi – Äänitetietokanta. Viitattu 5.8.2024.