Janne Hautala
Janne Hautala (25. joulukuuta 1881 Jyväskylä – 7. toukokuuta 1917 Vaasa) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli muun muassa Vapaan Sanan päätoimittajana 1906–1907 ja 1913–1916. Hän käytti myös nimimerkkiä ”Joukahainen”.[1]
Jyväskylässä syntynyt Hautala varttui puolitoistavuotiaasta lähtien Toholammessa, josta hän vuosisadan vaihteessa muutti perheensä mukana Ouluun. Hautala valmistui rakennusmestariksi Oulun teollisuuskoulusta ja sai työpaikan Vaasasta. Hautala oli jo Oulussa liittynyt työväenliikkeeseen ja 1906 hänestä tuli Vaasaan perustetun Vapaan Sanan ensimmäinen päätoimittaja. Vuonna 1907 Hautala siirtyi Lahdessa ilmestyneen Itä-Hämeen Raivaajan toimittajaksi ja sieltä jo parin kuukauden kuluttua Ouluun Kansan Tahdon toimitussihteeriksi. Vuonna 1913 Hautala palasi Vapaan Sanan päätoimittajaksi. Hautala sairasti yli kymmenen vuoden ajan munuaistautia, johon hän kuoli 35-vuotiaana toukokuussa 1917.[2][3]
Janne Hautalan puoliso oli Hilma Maria Pohto. Heidän poikansa oli professori Jouko Hautala.[4] Hautalan veli oli kansanedustaja Kalle Hautala.[5]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puoluejärjestöjä kehittämään : neuvoja alue- ja kunnallisjärjestöille. Oulu: Oulun läänin eteläisen vaalipiirin sos.-dem. piiritoimikunta, 1908.
- Mitä uitto- ja metsätyöläisten on tehtävä? Oulu: Oulun agitatsionipiiritoimikunta, 1912.
- Vuosikertomus Vaasan työväenyhdistyksen 30:ltä toimintavuodelta sekä lyhyt yleiskatsaus toimintaan vuonna 1909–1913. Vaasa: Vaasan työväenyhdistys, 1914.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Janne Hautala SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) Viitattu 31.5.2011.
- ↑ Janne Hautala kuollut. Vapaa Sana, 9.5.1917, nro 52, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Sos.-dem. sanomalehtimies kuollut. Työ, 9.5.1917, nro 105, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Vento, Urpo: Hautala, Jouko (1910–1983) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Janne Hautala-vainajan hautaus. Vapaa Sana, 14.5.1917, nro 54, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.12.2023.