James Stewart (Morayn 1. jaarli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Stewart, Morayn jaarli, Hans Eworthin maalaama muotokuva vuodelta 1561.

James Stewart (Stuart), Morayn 1. jaarli (n. 153121. tammikuuta 1570 Linlithgow, Länsi-Lothian, Skotlanti)[1] oli Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin velipuoli ja Skotlannin sijaishallitsija kuningas Jaakko VI:n alaikäisyyden aikana vuosina 1567–1570. Hänet murhattiin.

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Stewart oli kuningas Jaakko V:n avioton poika. Hänen äitinsä oli lady Margaret Erskine, aatelismies John Erskinen tytär. Stewartille annettiin lapsena Tantallonin maat sekä St Andrewsin prioraatti, mutta häntä ei kiinnostanut kirkollinen ura.[2][3] Hän osallistui vuonna 1549 Fifen puolustamiseen englantilaisilta.[2]

Stewart oli John Knoxin johtaman protestanttisen liikkeen kannattaja.[2] Stewart johti vuodesta 1552 protestanttisten lordien ryhmää (Lords of the Congregation), joka haastoi sijaishallitsijana toimineen kuningataräiti Maria Guisen.[2][1] Stewartilla oli keskeinen rooli vuosien 1559–1560 protestanttien kapinassa.[4] Hänen johdollaan kapinalliset lordit solmivat helmikuussa 1560 Englannin kanssa Berwickin sopimuksena tunnetun liittosopimuksen, joka varmisti voiton Maria Guisea tukeneista ranskalaisista.[2] Maria Guisen kuoltua Stewartista tuli väliaikaisen hallituksen johtaja, ja hän vieraili Ranskassa tapaamassa leskeksi jäänyttä sisarpuoltaan, kuningatar Maria Stuartia, ja neuvottelemassa tämän paluusta Skotlantiin.[2][4][1] Hän suositteli Marialle kompromissia katolisten ja protestanttien välillä vastauskonpuhdistuksen sijaan.[2][3]

Palattuaan vuonna 1561 Skotlantiin Maria Stuart teki velipuolestaan yhden tärkeimmistä neuvonantajistaan, ja antoi tälle vuonna 1562 Morayn jaarlin ja Marin jaarlin arvot.[2][1] Samana vuonna Moray kukisti Huntlyn jaarlin johtaman kapinan.[2] Moray kuitenkin vastusti Marian avioliittoa lordi Darnleyn kanssa niin jyrkästi, että ryhtyi elokuussa 1565 johtamaan itse kapinaa Mariaa vastaan Edinburghissa. Marian henkilökohtaisesti komentama sotajoukko tukahdutti kapinan ja ajoi lokakuussa kapinalliset pakoon Englantiin. Moray ei joutunut olemaan maanpaossa pitkään, sillä jo seuraavana vuonna Maria armahti hänet.[1][4] Moray oli Ranskassa, kun Marian kolmas avioliitto Bothwellin jaarlin kanssa nostatti Skotlannissa jälleen uuden kapinan kesällä 1567. Moray palasi Skotlantiin elokuussa 1567, jolloin Maria oli jo pakotettu luopumaan kruunusta yksivuotiaan poikansa Jaakko VI:n hyväksi. Moray otti vastaan sijaishallitsijan tehtävän.[2][4][1]

Maria Stuartin paettua vankeudesta Moray löi tämän armeijan Langsiden taistelussa toukokuussa 1568, jolloin Maria joutui pakenemaan lopullisesti Englantiin. Sisällissota Marian kannattajia vastaan kuitenkin jatkui koko Morayn sijaishallitsijakauden ajan.[4][1] Moray pyrki ajamaan protestanttista ja englantilaismielistä politiikkaa, mutta kohtasi paljon vastustusta.[1] Hän myös mustamaalasi Mariaa väittämällä tämän olleen osallinen Darnleyn murhaan.[2] Kun Elisabet I järjesti Englannissa uuden tutkinnan Darnleyn kuolemasta, Moray saapui kuultavaksi ja esitti tutkimuskomissiolle Marian väitettyjä salaisia rakkauskirjeitä Bothwellille todisteeksi molempien syyllisyydestä murhaan.[5]

Moray saavutti vuosina 1568–1569 eräitä voittoja sisällissodassa, ja valmisteli tammikuussa 1570 hyökkäystä Dumbartonin linnaan.[3] Marian uskollisimpiin kannattajiin kuului Hamiltonin suku, jonka edustaja James Hamilton of Bothwellhaugh salamurhasi Morayn 23. tammikuuta (toisten tietojen mukaan 21. tammikuuta) 1570.[3][1][2] Morayn ollessa ratsastamassa Linlithgow’n kaupungin halki pääkatua pitkin Hamilton ampui häntä karbiinilla setänsä asunnon ikkunasta. Kyseessä on ensimmäinen tunnettu tuliaseella suoritettu poliittinen salamurha.[3] Moray haudattiin St Gilesin katedraaliin Edinburghissa. John Knox piti saarnan hautajaisissa.[6] Skotlannin uudeksi sijaishallitsijaksi tuli Lennoxin jaarli Matthew Stewart.

  1. a b c d e f g h i James Stewart, 1st earl of Moray (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.4.2021.
  2. a b c d e f g h i j k l Nordisk familjebok (1918), s. 461–462 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.4.2021.
  3. a b c d e James Stewart, Earl of Moray (englanniksi) Spartacus Educational (John Simkin). Viitattu 4.4.2021.
  4. a b c d e Roger A. Mason: Moray, James Stewart, 1st earl of (englanniksi) The Oxford Companion to British History, Encyclopedia.com. Viitattu 4.4.2021.
  5. Kimberly Estep Spangler: Mary Stuart (1542–1587) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 4.4.2021.
  6. Mary Queen of Scots (englanniksi) St Giles Cathedral. Viitattu 4.4.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]