James Salvesen
James Edvard Ross Salvesen (12. tammikuuta 1855 Mandal, Länsi-Agderin lääni, Norja – 21. elokuuta 1926 Edinburgh, Skotlanti[1]) oli Keski-Suomessa vaikuttanut norjalaissyntyinen sahateollisuuspatruuna.[2]
Salvesenin vanhemmat olivat Carl Emil Salvesen (1816–1877) ja Jane Turnbull (1821–1904). Hän oli naimisissa vuodesta 1879 Eva Bertramin (1858–1928) kanssa.lähde? Salvesen kävi koulunsa Kristiansandissa Norjassa ja muutti jo nuorena Skotlantiin.[3]
Etelä-Norjasta kotoisin ollut Salvesenin suku harjoitti 1800-luvun puolivälissä laivanvarustusta, kaivostoimintaa sekä valaanpyyntiä Britteinsaarilla. He kiinnostuivat Suomen puutavaramarkkinoista 1860-luvulla, ja vuonna 1871 Christian Salvesenin hallitsema brittiläinen yhtiö The Finland Wood Co osti Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskella sijainneen Haapakosken sahan loviisalaiselta Alfred Björksténiltä.[4]
The Finland Wood Co:n palveluksessa ollut Christian Salvesenin sukulainen James Salvesen saapui Suomeen 1875 johtamaan Haapakosken sahaa. Hän perusti veljensä Thomas Salvesenin (1853–1934)lähde? kanssa toiminimi T. & J. Salvesenin vuonna 1882 Helsinkiin. Toiminimi keskittyi aluksi hoitamaan The Finland Wood Co:n sahatavaran ja kaivos- sekä paperipuun viennin yhteydessä tarvittuja laivanselvityksiä, mutta se aloitti myös oman sahaustoiminnan ostettuaan 1889 Himangalta hollantilaisen Bratzes & Co:n omistaman Rauman sahan. Salvesenin veljekset perustivat pian sahalaitoksen myös Saimaan etelärannalle Lauritsalaan, ja heillä oli 1900-luvun alussa omistuksessaan myös sahalaitos Ruokolahdella, Haapakosken saha Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskella sekä 1903 hankittu Kiviojan saha (per. 1889) Ylivieskassa.[4] James Salvesen perusti Vaajakoskelle myös koulun, kirjaston ja ylläpiti lisäksi sairaalaa.[5]
Vuonna 1903 toiminimi muutettiin Aktiebolaget T. & J. Salvesen -nimiseksi osakeyhtiöksi, jonka osake-enemmistö oli James Salvesenin hallussa. Myös The Finland Wood Co -yhtiö siirtyi James Salvesenin haltuun 1911 Christian Salvesenin kuoltua Skotlannissa. Tämän jälkeen James Salvesen omisti Suomessa kuusi sahalaitosta ja noin 130 000 hehtaaria maata. Vuosittain laivattiin 170 000–200 000 kuutiometriä puutavaraa, ja Aktiebolaget T. & J. Salvesen oli Suomen viidenneksi tai kuudenneksi suurin sahaustoiminnan harjoittaja.[4]
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Salvesenit luopuivat omistuksistaan Suomessa vuonna 1916 ja James Salvesen muutti Skotlantiin. Saimaan alueella olleet sahat myytiin Kaukas Fabrik Ab:lle, Jyväskylän saha siirtyi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (SOK) ja Himangan sekä Ylivieskan sahat porilaiselle W. Rosenlew & Co:lle. The Finland Wood Co:n omistamia metsiä oli jo 1913 myyty W. Gutzeit & Co:lle.[4]
James Salvesen kuoli Edinburghissa vuonna 1926. Vaajakosken Naissaaressa sijaitsee kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Patruuna Salvesenin muistomerkki joka paljastettiin 1984.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ James Salvesenin kuolinilmoitus, Uusi Suomi 24.08.1926 nro 192, s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- ↑ James E. Salvesen, Helsingin Sanomat, 22.08.1926, nro 225, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ James Salvesen död, Hufvudstadsbladet 22.8.1926 nro 224, s. 8, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- ↑ a b c d Harri Turunen: Sahateollisuuden historiaa Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa (KirjastoVirma) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Julkiset taideteokset Jyväskylässä: Patruuna Salvesenin muistomerkki. (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän taidemuseo
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teppo Vihola: James Salvesen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 29.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.1.2019.
