Jamaikan maantiede
Jamaikan maantiede | |
---|---|
Jamaika satelliittikuvassa |
|
Maanosa | Pohjois-Amerikka |
Tilastot | |
Pinta-ala | 10 991 km² |
– Sisävesi | 160 km² (1,46 %) |
Rantaviiva | 1 022 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Blue Mountain Peak, 2 256 m |
Matalin kohta | Karibianmeri, 0 m |
Pisin joki | Rio Minho, 92,8 km |
Ilmasto | |
Ilmasto | trooppinen |
Jamaikan maantiede käsittelee Jamaikan saaren ja saarivaltion maantiedettä.
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaika sijaitsee päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välissä. Saari sijaitsee 18 astetta päiväntasaajalta pohjoiseen ja 5 astetta Kravun kääntöpiiriltä etelään. Tarkalleen ottaen Jamaikan saari sijaitsee leveyspiirien N17”42 ja N18”31 ja pituuspiirien W78”22 ja W76”11 välissä.
Jamaikan levein kohta kulkee itä-länsisuunnassa ja on 233 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 80 kilometriä. Jamaikan pinta-ala on 10 991 neliökilometriä. Etäisyys Jamaikan pääkaupungista, Kingstonista, Helsinkiin on noin 8910 kilometriä.
Suhteellinen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaika on Karibianmeren kolmanneksi suurin saari, jonka muodon sanotaan muistuttavan uivaa kilpikonnaa. Saari on yhtenäinen, tosin rannikon läheisyydessä sijaitsee muutamia yksittäisiä pikkusaaria. Sen etäisyys Kuubaan on 145 kilometriä ja matkaa Haitiin on 161 kilometriä. Floridaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä
Säteilyvyöhykkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaika kuuluu trooppiseen lämpövyöhykkeeseen. Tropiikki on alue päiväntasaajan molemmin puolin, kravun ja kauriin kääntöpiirien välissä. Tällä alueella kaikkien kuukausien keskilämpötila on vähintään 18 °C.
Jamaika kuuluu trooppiseen valaistusvyöhykkeeseen. Koska Jamaika sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, aurinko lämmittää ja valaisee melko tasaisesti ympäri vuoden, joten alueella ei ole suuria vuodenaikojen välisiä vaihteluja. Aurinko paistaa lähes kohtisuoraa maanpintaan nähden. Läheisyys päiväntasaajaan aiheuttaa myös sen, että päivä ja yö, eli valoisan ja pimeän ajan pituus päivässä, ovat alueella molemmat 12 tuntia. Yö ja päivä vaihtuvat nopeasti ja niiden välinen hämäräaika jää lyhyeksi. Jamaikan aikavyöhyke on UTC−5. Jamaikalla ei ole käytössä kesäaikaa. Eroa Suomen aikaan on miinus seitsemän tuntia ja kesäaikaa noudattaessa miinus kahdeksan tuntia. Jamaikan aika on koko vuoden sama kuin Yhdysvaltojen itärannikon aika.
Maanpinnan muodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren läpi kulkee vuorijono aina saaren länsipäästä itäpäähän, jossa sijaitsee saaren korkein kohta Blue Mountain (2 256 m), joka sijaitsee vain 16 kilometrin päästä rannikkoalangosta. Saaren pinta-alasta yli puolet sijaitsee vähintään 300 metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeimmat kohdat sijaitsevat saaren keskiosassa, hieman enemmän saaren pohjoispuolella. Pohjoispuoli on kukkulaista ja ylänkömaata. Eteläpuolella on rannikkoalankoja.
Endogeeniset tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaika sijaitsee Karibian litosfäärilaatalla ja alueella esiintyy matalia maanjäristyksiä. Vuonna 1907 Jamaikalla tapahtuneessa maanjäristyksessä kuoli tosin 1 400 ihmistä. Miljoonia vuosia sitten Jamaikan saari on noussut merestä vulkaanisen toiminnan johdosta, mutta ajan kuluessa se on siirtynyt Karibian laatan reunasta keskelle päin. Saarella ei sijaitse tulivuoria. Suurin osa saaren maaperän kiviaineksesta on sedimentti- eli kerroskivilajeja, kuten kalkkikiveä, joita syntyy, kun maanpintaan kohdistuvan kulutuksen irrottamat hienojakoiset aineet kulkeutuvat mereen ja vajoavat sen pohjalle muodostaen kerrostumia.
Jamaikan maaperässä on runsaasti bauksiittia, jota käytetään alumiinin raaka-aineena. Jamaikalla on teollisesti louhittu bauksiittia 1950-luvulta lähtien. Louhinta on vaikuttanut saaren maisemaan ja varsinkin saaren pohjoisrannikon ja etenkin Ochos Riosin alueen rannat ovat värjäytyneet bauksiittitomusta punaiseksi.
Eksogeeniset tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eksogeeniset tapahtumat kuvaavat alueen maaperään kohdistuvaa kulutusta, kuten rapautumista ja eroosiota. Jamaikan maaperän kalkkikivi on helposti rapautuvaa.
Saaren hiekkarantojen hiekka on hienoksi jauhautunutta korallia, josta myös rannikoita läheisyydessä olevat särkät ja pienet saaret ovat muodostuneet. Saarella on myös mustaa, vulkaanista alkuperää olevaa hiekkaa. Saaren pehmeään kalkkikivikallioperään on rapautunut maanalaisia jokia, jotka ovat muuttuneet tippukiviluoliksi. Näistä luolista ja onkaloista käytetään nimitystä cockpit (suom. ohjaushytti) joista alue on saanut nimensä Cockpit Country. Alueella esiintyvät runsaat sateet kuljettavat maa-ainesta mereen. Vuorilta alas virtaava vesi aiheuttaa maanpinnan kulumista eli eroosiota. Varsinkin talvisateiden aikana joet virtaavat vuolaasti ja kuljettavat paljon irtomaata mukanaan.
Jamaikalla puhaltaa lähes poikkeuksetta leuto tuuli ja myös se aiheuttaa eroosiota. Mutta koska alueella ei sijaitse aavikoita, ei tuulen vaikutus ole järin suuri.
Tuulten synnyttävät aallot sen sijaan muovaavat tehokkaasti saaren rantoja. Aaltoihin latautunut energiamäärä purkautuu aallon törmätessä rannikkoon ja kuluttaa rantaa.
Vesistöt ja merialueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaikan saari sijaitsee Karibianmerellä. Jamaikan saarella virtaa yli 120 jokea, jotka kulkevat vuorilta rannikkoja kohden muuttuen koskiksi, varsinkin rankkasateiden jälkeen.[1] Tärkeimpiä jokia ovat Minho, Cobre ja Yallahs.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaikan ilmasto on trooppinen, mutta kylmää ilmaa tuovat koillispasaati- ja merituulet vähentävät lämpötilaa ja kosteutta (katso kartta, liite 3). Alueella on matalapaine, jolle virtaa ilmaa ympäröiviltä korkeapaineen alueilta. Alueella esiintyy myös monsuunin kaltaisia tuulia. Merituulia syntyy, kun päivällä maanpinta lämpenee nopeasti muodostaen heikon matalapaineen ja mereltä alkaa tuulla kohti rantaa. Yöllä lämpötila- ja paine-erot ovat päinvastaiset ja maalta tulee merelle päin. Alueella esiintyy myös hurrikaaneja. Hurrikaanien yleisimpiä esiintymiskuukausia ovat kesäkuusta joulukuuhun.
Jamaikan alueella vaikuttaa Päiväntasaajavirta sekä Golfvirta, jotka tuovat lämpöä. Saaren lämpötila vaihtelee vuoden aikana välillä 19 °C–32 °C. Viileimmät kuukaudet ovat joulukuu ja maaliskuu. Kuivin aikakausi on helmi- maaliskuussa. Kosteinta on keväisin touko- ja kesäkuussa sekä syksyisin syys- ja lokakuussa, jolloin sateet tulevat trooppisina iltapäiväkuuroina. Vuoristoalueilla sataa vuosittain 5 100 mm.
Hurrikaani Gilbert aiheutti tuhoja Jamaikalla vuonna 1988.[2]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sademäärien vaihtelu saaren eri osissa vaikuttaa paljon saaren maisemaan. Pohjoisrannikolla on kukkuloita ja ylänkömaata, jotka ovat runsaan kasvillisuuden, niin sanotun sumumetsän, peittämiä. Saaren itäosan Blue Mountain -vuori ja sen ympäristö ovat sademetsän peitossa. Eteläosan laajat rannikkoalangot ovat kuivia ja muistuttavat Afrikan savanneja ja välimeren seudun pensaikkomaita. Kaikkialla Jamaikassa on metsiä ja pensaikkomaita, mutta myös laitumia ja viljelysmaita, joiden puut eurooppalaiset olivat raivanneet pois vuosia sitten. Vuosisatoja sitten Jamaikalle saapuneet eurooppalaiset toivat saarelle mukanaan useita uusia kasveja, kuten sokerin, sitruskasveja, banaanin ja kookospähkinän.
Jamaikan saarella kasvaa yli 3 800 erilaista kukkivaa kasvia, kuten 200 erilaista orkidea-lajia. Monia Jamaikalla kasvavista kasveista ei löydy mistään muualta maailmassa. Tunnetuimpia saarella kasvavia puulajeja ovat mahonki ja sininen mahonki (Hibiscus elatus), joka on myös Jamaikan kansallispuu.[3]
Maustepippuri esiintyy luonnonvaraisena Jamaikalla, missä sitä myös viljellään runsaasti vientiin. Jamaikan lähisaarillakin maustetta esiintyy jonkin verran, mutta ei lainkaan yhtä runsaasti. Tiettävästi Jamaika on ainoa paikka, jossa kasvin viljely on onnistunut niin, että sitä riittää vientiin asti. Jamaika tuottaa vuosittain noin 10 000 tonnia maustepippuria.
Blue Mountain-vuoren rinteillä yli 2 000 metrin korkeudessa kasvatetaan myös Jamaica Blue Mountain-kahvia, jota pidetään yleisesti maailman parhaana kahvina.[4]
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaikalla on enemmän eläimistöä, kuin monilla muilla Karibian saarilla, mutta eläimet ovat enimmäkseen pienikokoisia. Jamaikalla elää yli 252 erilaista lintulajia. Kaikkiaan lintulajeja on tavattu 326. Näistä 28 tavataan vain Jamaikalla,[5] joista yksi on Jamaikan kansallislintu, kolibrilaji jamaikanpyrstökolibri (Trochilus polytmus).[3] Se on yksi maailman pienimmistä linnuista. Jamaikalla asustaa myös useita eri sammakkolajeja, harvinainen keltainen käärme, useita etanalajeja, lepakoita ja liskoja. Saarella ei tavata suuria nisäkkäitä, mutta siellä elää marsun sukulaislaji jamaikanhutia Geocapromys brownii.[6]
Saarella on runsaasti hyönteisiä. Vaikuttavin saarella esiintyvä hyönteinen on varmasti tulikärpänen, joita voi nähdä öisin. Jamaikalla elää myös 100 erilaista perhoslajia, joista ritariperhosen sukulainen (Papilio homerus) elää ainoastaan Jamaikalla. Sen uskotaan olevan läntisen pallonpuoliskon suurin perhoslaji ja toiseksi suurin koko maailmassa. Karibianmeressä elää kilpikonnia, rauskuja ja paljon erilaisia värikkäitä kaloja.
Luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jamaikan luontoa on suojeltu vuodesta 1993 lähtien. Luontoa suojellaan lähinnä Jamaikan koulujen varoilla, joiden suurin lahjoittaja on Yhdysvaltojen hallitus. Saaren luonnonsuojelualueita ovat Blue- ja John Cow -vuoret, Cockpit Country ja Pedro Bank. Blue- ja John Cow -vuoret ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta niiden maaperä ja kasvillisuus ovat varsin erilaisia. Blue-vuoret ovat vulkaanista ja metamorfista kiveä, kun taas John Crow ja suurin osa muusta saaresta on sedimenttikiveä.[7]
Cockpit Country on maan keskiosan kalkkikivikukkuloiden muodostamaa tiheän metsän peittämää aluetta. Siellä tavataan 27 Jamaikan 28 endeemisestä lintulajista. Alue tunnetaan myös luolastoistaan.[8]
Pedro Bank on suunnilleen Jamaikan saaren kokoinen matalikko, joka sijaitsee noin 80 kilometriä etelään Jamaikan saaresta. Sen eteläreunassa on kolme pientä luotoa, jotka kohoavat merenpinnan yläpuolelle. Niiden lähellä on laajoja koralliriuttoja, joissa kasvaa Acropora-korallia. Matalikolla on myös hiekkasärkkiä ja meriruohoniittyjä. Pedro Bankin alueelta pyydystetään Lobatus gigas-kotiloita.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.everytingjamaican.com/jamaica/geography/ (Arkistoitu – Internet Archive) www.everytingjamaican.com/
- ↑ Jamaica Timeline BBC News
- ↑ a b National Symbols (Arkistoitu – Internet Archive) Jamaicans
- ↑ Brief history of A history of Jamaica Blue Mountain Coffee (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jamaika Birds Checklist Avibase 2007
- ↑ Geocapromys brownii IUCN Red LIst
- ↑ A park for resisting slavery IUCN 2011
- ↑ About Cockpit Country (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pedro Bank JHNT