Henkilömiina
Henkilömiina eli jalkaväkimiina on miina, joka on tarkoitettu pääasiassa vihollisen sotilaita vastaan.[1] Miina on yleensä virityksen jälkeen itsetoiminen. Se ei siten erottele miinan laukaisijaa, vaan saattaa vahingoittaa tai tappaa kenet tai minkä tahansa, joka sen laukaisee.[2][3] Henkilömiinalle on tunnusomaista, ettei se ole tappava, vaan haavoittaa kohteen tehden sen taistelukyvyttömäksi,[2] samalla sitoen sotilaita haavoittuneen evakuointia varten, joka suoraan heikentää vihollisen toimintakykyä. Henkilömiinalla on myös suuri vaikutus sotilaiden moraaliin sen tuottaessa pysyviä vakavia vammoja, eikä se tuota välitöntä kuolemaa. Henkilömiina voi luoda suurta paniikkia joukoissa sen haavoittaessa ryhmän jäsenen.[4]
Henkilömiinat voivat käyttötavasta riippuen aiheuttaa pitkäkestoisen uhan sivileille ja sodan jälkeiselle ajalle. Itsenäisen toiminnan lisäksi henkilömiinoissa ei ole yleensä mitään automaattista virityksen purkua tai itsetuho mekanismia. Ne voivat pysyä vaarallisina "toistaiseksi".
Ottawan miinakieltosopimus on kansainvälinen sopimus, jolla on pyritty kieltämäään henkilömiinat.
Henkilömiina tyyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Polkumiinaksi ja latumiinaksi on kutsuttu pienikokoista jalkaväkimiinaa, joita talvi- ja jatkosodassa käytettiin polkujen ja latujen ansoittamiseen esimerkiksi kaukopartioissa. 1940-luvun polku- tai latumiina voitiin rakentaa pitkulaisen puurasian sisään.
Ottawan miinakieltosopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Ottawan sopimus. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Tähän riittää lyhyt tiivistelmä, jotta ei tule suotta päällekkäistä ainesta. |
Ottawan miinakieltosopimus kieltää henkilömiinojen käytön siksi, että ne voivat jäädä raivaamattomina maastoon ja aiheuttaa konfliktin jälkeen vahinkoja ennen kaikkea siviiliväestölle. Sopimus astui Suomessa voimaan heinäkuussa 2012, ja se velvoitti Suomea luopumaan henkilömiinoista, jotka tuhottiin vuoteen 2016 mennessä. Niitä voidaan säilyttää tarvittava määrä miinanetsintä-, miinanraivaus- tai miinantuhoamistekniikan kehittämistä tai niihin liittyvää koulutusta varten. Suomen käyttämiä henkilömiinoja olivat sakaramiina ja putkimiina.[4]
Ottawan sopimuksen mukaista henkilömiina-käsitettä on aikaisemmin suomen kielessä vastannut käsite jalkaväkimiina. Maamiinoista edelleen sallittuja ovat ajoneuvo- eli panssarimiinat,[5] joilla on kyky läpäistä jopa yli sadan millimetrin paksuista homogenoitua valssattua panssariterästä.
Keskustelua sopimuksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa alettiin käydä keskustelua, josko Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi sopimukseen. Hän ei ottanut suoraan kantaa sopimuksesta irtautumiseen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Iltalehdelle, että asiasta tullaan keskustelemaan. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskela vastusti sopimuksesta irtautumista.[6] Myös koko vasemmistoliitto ja vihreät eivät kannattanet miinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.[7]
Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa otsikoitiin marraskuussa 2024, että "Venäjän tapa sotia pakottaa arvioimaan uusiksi jalkaväkimiinojen kieltoa". Pääkirjoituksessa arveltiin, että sysäyksensä Jaakkolan lausunnolle antoi myös Yhdysvaltain väistyvän presidentin Joe Bidenin päätös toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Tuolloin ei vielä tiedetty, että käyttääkö Ukraina henkilömiinoja puolustautuessaan Venäjältä. Ukraina on mukana Ottawan sopimuksessa, josta ei voi irtaantua konfliktin aikana. Pääkirjoituksessa arvioitiin, että silloisista hallituspuolueista sekä keskustasta löytynee valmius irrottaa Suomi ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenmaana ja NATO-maana Ottawan sopimuksesta nopeasti, ja että vihreissäkin painaa Jaakkolan kanta. Kirjoituksessa pohdittiin, että asia voi jakaa esimerkiksi sosiaalidemokraatteja.[8]
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkalan mukaan luopumispäätös perustui väärinymmärrykseen ja jalkaväkimiinat ovat tehokas ja järkevä asejärjestelmä.[9]
Aleksanteri-instituutin Ilmari Käihkön mukaan Suomen luopuminen Ottawan sopimuksesta ei herättäisi vastustusta maailmalla. Venäjän hyökkäilyt ja korkea tappionsieto vaativat lisätehoja, ja jalkaväkimiinat toimisivat tässä paljon paremmin kuin korvaavat järjestelmät, kuten Ukrainassakin on todettu. Miina on halpa ja hyvä ase puolustussotaan. Silti pitää varautua siihen, että Suomessakaan niitä ei käytettäisi virheettömästi.[10]
Jalkaväkimiinat ja korvikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miinojen korvaajaksi suunnitellun hyppypanoksen kehitys on viivästynyt ja se on miinoja selvästi kalliimpi[11] eikä muutenkaan korvaa miinoja.[12]
Uusissa älymiinoissa on myös itsetuhomekanismi, joten vain kuusi miljoonasta voi jäädä raivattaviksi. Suomi todennäköisesti käyttäisi tällaisia miinoja luovuttuaan Ottawan sopimuksesta.[13]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti : käsitteet ja määritelmät Puolustusministeriö. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ a b Rypäleaseet ja miinat Sadankomitea. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ Henkilömiinat Rauhanliitto. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ a b Pöntinen, Samuli: Hyppy-Heikin perillinen luo miinakauhua taivaalta Reserviläinen. 7.05.2019. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ HE 15/2011 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (s. 4, 12) Esduskunta. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ Vasemmistoliiton Koskela: Suomen ei pitäisi irtautua jalkaväkimiinojen kiellosta Ilta-Sanomat. 25.11.2024. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Miinat | Pitäisikö jalkaväkimiinakielto hylätä? Näin Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto vastaavat Helsingin Sanomat. 25.11.2024. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Pääkirjoitus | Venäjän tapa sotia pakottaa arvioimaan uusiksi jalkaväkimiinojen kieltoa Helsingin Sanomat. 26.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
- ↑ Keskustelu jalkaväkimiinoista on nyt tarpeellista Suomessa, sanoo UPIn johtaja Hiski Haukkala Helsingin Sanomat. 23.11.2024.
- ↑ Tutkijan mukaan Suomi saisi ymmärrystä jalkaväkimiinojen palauttamisesta: ”Pitää olla valmiuksia aiheuttaa suurempia tappioita” Helsingin Sanomat. 25.11.2024.
- ↑ Mitä kuuluu miinojen korvaajaksi hehkutetulle hyppypanokselle? Etelä-Suomen Sanomat. 2.12.2024.
- ↑ USU: Jalkaväkimiinalle ei löydy korvaajaa – hyppypanos ei täytä aukkoa Verkkouutiset. 2.12.2024.
- ↑ Laura Halminen: Ukraina saa Yhdysvalloilta älymiinoja: Niitäkö Suomikin hankkisi? Verkkouutiset. 28.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulkomaisia miinoja – Venäläisistä polkumiinoista Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry.. Viitattu 4.3.2022.
- Lukkari, Jussi & Julkunen, Alpo: Miinat ennen, nyt ja tulevaisuudessa; tekninen tarkastelu (pdf) Journal.fi. Viitattu 4.3.2022.
- Pasi Patokallio tietokirjailija Pekka Virkin vieraana Jälkisuomettumisen ruumiinavaus -ohjelmasarjassa, jossa he keskustelevat muun muassa jalkaväkimiinoista ja presidentti Tarja Halosesta sarjan 11. jaksossa Miinakielto Halosen sydänasiana, 10.2.2024.