Jaakonsiilikäs
| Jaakonsiilikäs | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Aitosiilikkäät Arctiinae |
| Suku: | Tyria |
| Laji: | jacobaeae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tyria jacobaeae |
|
| Katso myös | |
Jaakonsiilikäs (Tyria jacobaeae) on siilikkäisiin kuuluva perhonen ja suvun Tyria ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskikokoinen, punamusta perhonen. Etusiipien pohjaväri on mustanruskea. Siiven etu- ja takareunassa on siiven suuntainen punainen raita ja siiven kärjessä kaksi punaista täplää. Takasiivet ovat karmiininpunaiset ja niissä on ohut, tumma reunus. Siipiväli 32–42 mm.[1][2][3]
Ulkonäkönsä perusteella lajin voi sekoittaa vain punatäpliin (suku Zygaena), mutta siilikäs on näitä kookkaampi ja sen siivet ovat leveämmät.
Toukka on väritykseltään räikeän keltamusta ja poikittaisraidallinen.[4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakonsiilikästä tavataan Länsi-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa jaakonsiilikäs on harhailija, jota on tavattu satunnaisesti etelä- ja lounaisrannikolla.[5] Keski-Euroopassa laji lentää toukokuusta kesäkuuhun, Suomessa perhosia on tavattu kesäkuussa,[6] yhteensä viitisenkymmentä kertaa.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakonsiilikäs viihtyy kuivilla ja hiekkaisilla ympäristöillä. Se on melko hidas lentäjä ja aikuiset perhoset lentävät pääasiassa yöllä, joskin häirittynä myös päivällä. Yksilöitä voi tulla joskus valolle, yleensä myöhään yöllä. Ilmastollisesti sopivia vuosina lajilla on taipumus yleistyä voimakkaasti ja levitä samalla uusille esiintymispaikoille.[4]
Naaras munii yhteensä 200–300 munaa noin 20–40 munan ryhmissä ravintokasvin lehtien alapinnoille. Kotelo talvehtii, usein kahdesti.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat villakot, erityisesti kuitenkin jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2069
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/t/tyria_jacobaeae.html
- ↑ http://www.butterfly-conservation.org/uploads/Cinnabar.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 420–421
- ↑ Suomen perhostutkijain seura
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]