Jaakko Merisalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jaakko Merisalo (5. marraskuuta 1878 Laihia28. kesäkuuta 1950 Kymi[1]) oli suomalainen kanttori-urkuri, kuoron- ja soittokunnanjohtaja ja säveltäjä.[2][3]

Merisalo kävi kanttori-urkurikoulun vuonna 1900, ja hän opiskeli Helsingin musiikkiopistossa 1904 ja 1905. Hän toimi vt. urkurina Teuvalla 1900–1902, kanttori-urkurina Asikkalassa 1902–1909 ja Kymin seurakunnan kanttori-urkurina vuodesta 1909 alkaen.[2]

Merisalo oli Kymin seurakunnan kirkonisännöitsijänä vuodesta 1911 ja Karhulan VPK:n soittokunnan johtajana 1910–1916, Kymin Työväenyhdistyksen soittokunnan johtajana ja Kymin suojeluskunnan soittokunnan johtajana 1919–1925. Asikkalan Nuorisoseuran esimiehenä Merisalo oli 1906–1907 ja Kymin Nuorisoseuran esimiehenä 1915–1916. Vuodesta 1919 alkaen Merisalo oli Kymin seurakunnan kirkkohallinnon jäsenenä ja sihteerinä. Hän toimi myös laulu- ja soittokuntien johtajana ja oli useiden laulu- ja soittojuhlien yleisjohtajana. Merisalo oli Kymen Työväen Näyttämöllä säestäjänä ja orkesterin johtajana ja toimi Kymin työväenopiston sekakuoron johtajana. Merisalo sävelsi muun muassa "Kymenlaakson laulu" -maakuntalaulun. Merisalo oli Suomen Kanttoriurkuriyhdistyksen kunniajäsenenä vuodesta 1932, ja hän sai director cantus -arvonimen vuonna 1919.[2][3]

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Kymenlaakson laulu" ("Miss’ kohisten virtaa suuret veet’..."), sanoittanut Jalo Sirola.
  • "Isoisän valssi", sov. Pertti Jalonen.[4]
  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.6.1950, s. 3.
  2. a b c Tireht. J. Merisalo 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 5.11.1938, nro 299, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. a b Musiikkitirehtöri Jaakko Merisalo 60-vuotias, Työväen musiikkilehti : Suomen työväen musiikkiliiton julkaisu, 1.11.1938, nro 11, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Kansalliskirjasto