J. O. Tallqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oscar Parland (vas.) ja J. O. Tallqvist Edith Södergranin muistomerkin paljastus­tilaisuudessa Raivolassa 1960.

Jarl Olof ”Olle” Henrik Tallqvist (17. tammikuuta 1910 Helsinki – 1. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kulttuuritoimittaja.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallqvist valmistui ylioppilaaksi Nya svenska läroverketistä 1927. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuushistoriaa ja estetiikkaa Gunnar Castrénin ja Yrjö Hirnin johdolla valmistuen filosofian kandidaatiksi 1934 ja maisteriksi 1936. Tallqvist työskenteli toimittajana Svenska Pressenissä 1934–1944 ja sen seuraajassa Nya Pressenissä 1945–1952.[1] Hän toimi 1952–1964 ruotsalaisen kansanpuolueen lehdistösihteerinä ja 1964–1975 Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimittajana ja esimiehenä eläkkeelle jääntiinsä saakka.[1] Eläkkeellä ollessaan hän avusti Hufvudstadsbladetia ja Helsingin Sanomia. Hän myös käänsi kirjallisuutta suomesta ruotsiksi ja toimitti matrikkeleita, hakuteoksia ja aikakauslehtikatalogeja.[2]

Tallqvist oli Suomen ruotsalaisen kirjailijaliiton puheenjohtaja 1952–1961 ja hallituksen puheenjohtaja 1961–1976 sekä valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1974–1976 ja puheenjohtaja 1977–1979.[1]

Arkkitehti ja emeritusprofessori Tore Tallqvist oli J. O. Tallqvistin poika.[1]

Toimitteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Visor i fält. Redaktion J. O. Tallqvist och Nils W. Lindholm. Propaganda-aseveljet r.y., Helsingfors 1943, 3. uppl. 1944.
  • Finland för Norden: Uttalanden om vårt nordiska samarbete. Redaktör J. O. Tallqvist. Söderström, Helsingfors 1944. Suomeksi nimellä Suomi kuuluu Pohjolaan: Lausuntoja pohjoismaisesta yhteistyöstämme. Suomen Kirja, Helsinki 1944.
  • Press och publicister i svenska Finland. Utg. av Finlands svenska publicistförbund; matrikelkommitté Henrik von Bonsdorff, Gunnar Strandell och J. O. Tallqvist. Helsingfors 1951.
  • Karl Alfred Ludvig och Edla Vilhelmina Tallqvist efterkommande: Släktmatrikel 1975. Helsingfors 1975.
  • Tillägnas Hannes Tallqvist på hans 100-årsdag 4.8.1985. Sammanst. av Carita Ström och J. O. Tallqvist. N. Costiander, Åbo 1985.

Käännöksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Viborgs återerövring: Reportage i ord och bild från Karelska näsets befrielse. Översättning från finskan av J. O. Tallqvist. Söderström & C:o, Helsingfors 1942. (Alkuteos: Viipuria kohti: TK-miesten kuvauksia, piirroksia ja valokuvia Kannaksen vapautussodasta.)
  • Puntila, L. A.: Finlands politiska historia 1809–1966. Övers. från 5. finskspråkiga, rev. och utvidgade uppl. av J. O. Tallqvist. Schildt, Helsingfors 1972. (Alkuteos Suomen poliittinen historia 1809–1966.)
  • Klinge, Matti: Blick på Finlands historia. Övers. till svenska av Marita och J. O. Tallqvist. Otava 1977, 5. omarb. uppl. 1983.
  • Meri, Veijo: Han som blev Aleksis Kivi. Till svenska av Marita och J. O. Tallqvist. Söderström, Helsingfors 1979. (Alkuteos: Aleksis Stenvallin elämä.)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Landgrén, Lars-Folke: ”Tallqvist, Jarl Olof (1910–1993)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 601–602. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.1.2022).
  2. ↑ Hämäläinen, Timo: Kuolleita: Toimittaja J. O. Tallqvist – Painetun sanan herrasmies Helsingin Sanomat. 5.3.1993. Viitattu 8.1.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J._O._Tallqvist&oldid=21051612”