Jülich
| Jülich | |
|---|---|
 Jülichin vanha raatihuone |
|
 vaakuna |
|
  Jülich |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Hallintopiiri | Köln |
| Piirikunta | Düren |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Axel Fuchs |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 90,4[1] km² |
| Korkeus | 83[1] m |
| Väkiluku (31.12.2022) | 33 158[2] |
| – Väestötiheys | 367 as./km² |
Jülich on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa. Se sijaitsee Rur-joen varrella Dürenin piirikunnassa. Vuoden 2022 lopussa Jülichin asukasluku oli 33 158[2].
Jülich tunnetaan kaupungissa sijaitsevasta tutkimuskeskuksesta, Forschungszentrum Jülich (perustettu 1956) sekä Aachenin ammattikorkeakoulun sivukampuksesta. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat noitatornina (Hexenturm) tunnettu vanha kaupunginportti, joka on jäänne keskiaikaisista linnotteista[3], sekä Napoleonin sotien aikainen linnoitettu sillanpääasema[4] ja renessanssilinnoitteet.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jülich sijaitsee Rur-joen varrella Dürenin piirikunnan pohjoisosassa. Sen naapurikuntia ja -kaupunkeja ovat pohjoisessa Linnich ja Titz, idässä Niederzier, etelässä Inden ja lännessä Aldenhoven. Jülichin pinta-ala on 90,4 neliökilometriä, korkein kohta 110 metriä ja matalin kohta 70 metriä.[1]
Jülichiin kuuluu ydinkeskustan lisäksi 15 kaupunginosaa.[5] Ydinkeskustassa on noin 18 000 asukasta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset maininnat Jülichista ovat roomalaisajoilta nimellä Juliacum,[6] jolloin se oli Rurin laakson halki kulkevan tien varressa. Frankkilaisvaltakunnan aikana siitä tuli paikallisesti merkittävä keskus ja kreivikunta sekä myöhemmin keskiajalla herttuakunta.
Jülich sai kaupunkioikeudet noin vuonna 1234. Kun herttuallinen suku sammui vuonna 1609, seurasi perimyssota.[6] Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ambrogio Spinola kaappasi Jülichin 1622 viisikuukautisen piirityksen jälkeen, ja siitä tuli osa espanjalaista tietä. Kaupungin hallinta siirtyi myöhemmin Pfalz-Neuburgin herttuakunnalle,lähde? sitten Pfalzin vaaliruhtinaskunnalle (1685) ja Baijerille (1777). Vuosina 1794–1814 Jülich kuului Ranskalle Juliersin nimellä. Vuoden 1815 jälkeen kaupunki siirtyi Preussin hallintaan. Rautatieyhteys kaupunkiin saatiin 1873.[6]
Toisessa maailmansodassa 16. marraskuuta 1944 liittoutuneiden pommitus tuhosi Jülichin lähes kokonaan,[6] koska kaupunkia pidettiin esteenä Reininmaan miehittämiselle. Kaupungissa käytiin ankaria taisteluita, kunnes liittoutuneet onnistuivat ylittämään Rurin 23. helmikuuta 1945[6].
Sodan jälkeen Jülich tuli osaksi uutta Nordrhein-Westfalenin osavaltiota. Kaupungin keskusta jälleenrakennettiin 1949–1956[6] vanhan renessanssiasemakaavan mukaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Zahlen, Daten, Fakten Stadt Jülich. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
- ↑ a b Bevölkerung nach Gemeinden Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
- ↑ Der Hexenturm Stadt Jülich. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
- ↑ Napoleonischer Brückenkopf Stadt Jülich. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
- ↑ Stadtteile Stadt Jülich. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c d e f Stadtgeschichte Stadt Jülich. Viitattu 31.7.2023. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jülich Wikimedia Commonsissa
- Jülichin kaupungin viralliset sivut (saksaksi)
- Forschungszentrum Jülichin viralliset sivut (saksaksi, englanniksi)