Pantterietana
| Pantterietana | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Keuhkokotilot Pulmonata |
| Lahko: | Maakeuhkokotilot Stylommatophora |
| Heimo: | Harjaetanat Limacidae |
| Suku: | Limax |
| Laji: | maximus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Limax maximus |
|
| Katso myös | |
Pantterietana eli vanhemmalta nimeltään jättietana (Limax maximus), on isokokoinen Suomessakin harvinaisena esiintyvä harjaetanoihin kuuluva etanalaji. Se sekoitetaan usein sille läheistä sukua olevaan, huomattavasti yleisempään ja harmittomaan ukkoetanaan (Limax cinereoniger) tai haitalliseen puutarhatuholaiseen espanjansiruetanaan (Arion vulgaris). Harmiton pantterietana ei aiheuta tuhoja puutarhassa vaan elää lahonneella kasviravinnolla. Se voi kyllä myös ruokailla raadoilla.[2]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pantterietana voi kasvaa noin 10–20 cm:n pituiseksi. Se on pohjaväriltään vaaleanruskeasta -harmaaseen selän ja kylkien ollessa ”leopardikuvioiset” eli selvärajaisten, muodoltaan epäsäännöllisten mustien laikkujen kirjomat. Joskus laikut voivat muodostaa juovia tai puuttua lähes täysin. Myös miltei yksivärisen tummia yksilöitä on olemassa. Muodoltaan pantterietana on ehkä sukulaistaan ukkoetanaa hoikempi. Kilpi on aina laikullinen, ei koskaan juovikas, takareunastaan teräväkärkinen ja siinä on sormenjälkeä muistuttava uurrekuvio. Hengitysaukko on eläimen oikealla kyljellä kilven takaosassa. Selkäpuolen harjanne ulottuu peräpään kärjestä selän takimmaisen kolmanneksen verran eteenpäin. Antura on yksivärisen vaalea ja eläimen tuottama lima sitkeää ja kirkasta.[3][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pantterietanaa tavataan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Vieraslajina se on levinnyt myös Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Havaijille, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Suomeen se on levinnyt 1800-luvun loppupuolella, ja nykyisin esiintymiä on ainakin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa sekä Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Rauman ja Uudenkaupungin seuduilla.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisin kuin sukulaisensa ukkoetana, pantterietana on kulttuuriympäristöjen asukki, jonka tyypillisiä elinpaikkoja ovat esimerkiksi puistot, puutarhat ja hautausmaat. Laji on aktiivinen lähinnä iltahämärissä ja yöllä ja piilottelee päivisin oksien tai muun suojan alla. Pilvisellä säällä etanat saattavat innostua liikkumaan myös päivällä. Ravinnokseen ne syövät lahoavaa kasvimateriaalia, mutta eläinperäisellä ravinnolla, kuten muilla etanoilla ja raadoilla, saattaa olla oletettua suurempi merkitys.[3][5]
Pantterietanalla on mahdollisesti hajuaistiin perustuva kyky löytää suoraa reittiä pitkin takaisin suojapaikkaansa.[6]
Parittelu tapahtuu loppukesällä tai syksyllä. Parittelussa pantterietanat roikkuvat oksasta limasäikeen varassa. Usein toinen etana laskeutuu ensin ja toinen ensimmäisen tuottamaa limasäiettä pitkin. Yksi etana tuottaa elämänsä aikana 650–850 munaa, jotka se munii 50–130 kerrallaan. Munat kuoriutuvat kuukauden kuluessa ja poikaset ovat täysikasvuisia vuotta myöhemmin. Pantterietana voi elää 2–3 vuotta.[4][5]
Pantterietanan saalistajia luonnossa ovat ainakin maakiitäjäiset (Carabidae) ja siili (Erinaceus europaeus).[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rowson, B.: Limax maximus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Turun Sanomat 22.5.2012
- ↑ a b c A. Koivunen, P. Malinen, H. Ormio, J. Terhivuo & I. Valovirta: Suomen kotilot ja etanat. Opas nilviäisten maailmaan. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale Oy, 2014. ISBN 978-952-67544-6-8 s. 63, 247 sekä 250–251
- ↑ a b c IdTools (englanniksi)
- ↑ a b SUB Göttingen: AnimaBase (englanniksi)
- ↑ Gelperin (1974) "Olfactory Basis of Homing Behavior in the Giant Garden Slug, Limax maximus". Proc. Natl. Acad. Sci. USA. 71(3), 966
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Limax maximus (leopard slug) (englanniksi)