Jännityspäänsärky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jännityspäänsärkypotilas

Jännityspäänsärky eli tensiopäänsärky on yleisin kaikista neurologisista sairauksista. Sitä esiintyy Suomessa yli 25 prosentilla väestöstä, Länsi-Euroopassa jopa 37 prosentilla. Toisin kuin migreenissä sitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon naisilla ja miehillä, kun taas migreeniä sairastavat huomattavasti enemmän naiset. Tautia sairastavat eniten nuoret naiset. Sairauden riskitekijöitä ovat unen vähäisyys ja työuupumus sekä lapsilla mahdollisesti pitkä "ruutuaika". Myös migreeniä ja masennusta on jännityspäänsärkypotilailla verrokkiryhmää enemmän. Taudin perinnöllisyyttä on myös tutkittu. Tauti voi kroonistua vaikeahoitoiseksi. DIagnostiikassa on suljettava muut päänsärkymuodot pois. Hoidossa on syytä suosia lääkkeettömiä hoitoja ja lihashuoltoa kunhan vakavammat syyt on suljettu pois. Myös parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet ovat mahdollisia. On myös ymmärrettävä, että päänsäryn kroonistuessa sitä voi olla vaikeampaa erottaa muista päänsäryn aiheuttajista.[1]

  1. Laura Mustonen ja Hanna Harno: Jännityspäänsärky tunnetaan yhä huonosti. Suomen Lääkärilehti, 19.6.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.6.2024.