Jänkäsirriäinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jänkäsirriäinen
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Calidris
Koch, 1816
Laji: falcinellus
Kaksiosainen nimi

Calidris falcinellus
(Pontoppidan, 1763)

Alalajit
  • C. f. falcinellus
  • C. f. sibrica
Katso myös

  Jänkäsirriäinen Wikispeciesissä
  Jänkäsirriäinen Commonsissa

Jänkäsirriäinen (Calidris falcinellus) on rantalintu, joka kuuluu kurppien heimoon. Jänkäsirriäisen aiempi suku Limicola on Birdlifen uusimmassa taksonomisessa luettelossa poistettu ja se kuuluukin nykyään sukuun Calidris.[3] Lajin nimesi Erik Pontoppidan vuonna 1763.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvehtiva jänkäsirriäinen (etualalla) ruokailemassa Taiwanissa.
Jänkäsirriäisen muna.

Jänkäsirriäinen muistuttaa muodoltaan ja käyttäytymiseltään sirrejä, varsinkin nuorta suosirriä,[4] mutta sen päänkuviot ovat kurppamaisen voimakkaat. Nokka on kärjestä alaspäin kaareutuva, selkäpuoli harmaanruskea. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Pituus on 16–17 cm, siipien kärkiväli 33–35 cm ja paino 30–65 g.

Vanhin suomalainen rengastettu jänkäsirriäinen on ollut 3 vuotta, 10 kuukautta ja 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen vähintään 6 vuoden ja 10 kuukauden ikäinen yksilö.

Jänkäsirriäinen on selkälokin ohella maailman suomalaisin lintu. Sen nimialalaji falcinellus pesii vain Fennoskandiassa, Lapissa ja Kuolan niemimaalla, alalaji sibirica lisäksi monin paikoin Siperian pohjoisosissa. Se on muuttolintu ja talvehtii Itä-Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa (sibirica). Pohjoisessa Suomessa pesii arvioiden mukaan 5 000–15 000 paria.[4] Maailman populaation kooksi arvioidaan 71 000–160 000 yksilöä. Suomen uhanalaisluokituksessa se on luokiteltu silmälläpidettäviin lajeihin[2], maailmanlaajuisesti sen kanta on vaarantunut[1].

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänkäsirriäinen pesii vetisillä jängillä ja taigan märimmillä soilla. Muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla se viihtyy muta- ja lyhytkortisilla rannoilla sekä kosteikoilla. Vaikeakulkuisten olinpaikkojensa takia jänkäsirriäisen elintavat tunnetaan melko huonosti.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänkäsirriäiskoiras rakentaa maahan ruohoston kätköihin 2–3 pesää, joista naaras valitsee mieleisensä ja munii neljä tai joskus kolme munaa. Haudonta-aika on kolme viikkoa ja kummatkin puolisot osallistuvat haudontaan. Poikaset ovat pesäpakoisia ja etsivät itse ruokansa. Molemmat emot huolehtivat niistä, mutta naaras jättää hoidon koiraalle poikasten ollessa puolikasvuisia.

Hyönteiset ja muut selkärangattomat pikkueläimet, muutolla nilviäiset, äyriäiset ja siemenet.

  • von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.
  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  1. a b BirdLife International: Calidris falcinellus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2024. (englanniksi)
  2. a b Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2021).
  3. Birdlife Data Zone www.birdlife.org. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 21.10.2015.
  4. a b Jänkäsirriäinen 2010. LuontoPortti. Viitattu 28.3.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jänkäsirriäinen Lintukuva-verkkopalvelussa
  • Hildén, Olavi 1965: Vesipääsky ja jänkäsirriäinen keväällä 1965. - Lintumies 2.1965 s. 30-31. SLY.
  • Marjakangas, Arto 1980: Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus pesivänä Nivalassa. - Lintumies 2.1980 s. 88. LYL.
  • ITIS: Limicola falcinellus (englanniksi)