Jälkiruoka
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Desserts.jpg/250px-Desserts.jpg)
Jälkiruoka on länsimaissa aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen kuten juusto. Herkuttelun lisäksi sokeripitoisen jälkiruuan tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta.
Kiinalaisessa ateriassa makeat ruokalajit syödään tyypillisemmin aterian keskellä,[1] ja makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä.[2]
Marenkia levitetään monesti kakkujen tai makeiden piirakoiden päälle. Marengin valmistustapoja ovat sveitsiläinen, ranskalainen ja italialainen valmistustapa.[3] Jälkiruoissa käytetään myös vaniljakastikkeita, jotka ovat joskus vaahtoutuvia. Niitä käytetään leivonnassa sekä leivonnaisten ja muiden jälkiruokien päällä.[4] Suklaata käytetään leivonnassa kakkuihin, pikkuleipiin ja muihin pieniin leivonnaisiin.[5]
Hilloja, marmeladeja ja makeita hyytelöitä käytetään ohukaisten ja pannukakun päällä sekä kakkujen ja pikkuleipien täytteissä.[6][7] Hilloja ja marmeladeja voidaan tehdä marjoista ja hedelmistä kotitekoisestikin. Myös soseita voidaan tehdä kotitekoisesti ja niitäkin voidaan käyttää leivonnassa ja muiden jälkiruokien valmistamisessa.[8] Hyytelöstä voidaan tehdä isompajakin jälkiruokakokonaisuuksia, hyydykkeitä, kuten hyydyketorttuja tai hyydykekakkuja.[9]
Jälkiruokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kiinalainen jälkiruoka - Mitä se on ja onko sitä? GB Times. Arkistoitu 10.7.2013. Viitattu 14.10.2012.
- ↑ Sorbet History sorbet.com. Arkistoitu 27.7.2012. Viitattu 14.10.2012.
- ↑ Marenki kolmella tavalla Kinuskikissa. 7.6.2023. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Pirkka vaahtoutuva vaniljakastike 2,5 dl laktoositon K-ruoka. Kesko. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Irina Lisinen: Suosituimmat suklaaleivonnaiset a 'la Suklaapossu Kotiliesi. 9.11.2021. Otava media. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Tuotteet Saarioinen. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Mansikkamarmeladi 230 g Saarioinen. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Hillojen ja soseiden valmistaminen Yhteishyvä. 23.8.2022. S-ryhmä.fi. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Mustikkatorttu (hyydyke) Kotikokki. Alma media Oyj. Viitattu 8.6.2024.
- ↑ Kaarina Roininen: Maukasta ruokaa kotikeittiöstä, s. 211. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25681-1.
- ↑ Jeni Wright, Eric Treuille: Le Cordon Bleu, Keittotaidon akatemia, s. 275. WSOY, 1999. ISBN 951-0-22803-6.