Israelin ilmaiskut Iraniin lokakuussa 2024
| Israelin ilmaiskut Iraniin lokakuussa 2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Iranin–Israelin konfliktia 2024, Gazan sodan leviämistä | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
Israelin ilmaiskut Iraniin lokakuussa 2024 seurasivat israelin ja Iranin välien jännittymistä ja maiden välillä tehtyjä useita iskuja. Suorimmin se seurasi Iranin iskuja Israeliin lokakuun alussa. Israel teki omat iskunsa 25. lokakuuta noin 20 kohteeseen eri puolilla Irania. Kohteena olivat Iranin ilmatorjunta, ohjus- ja droonituotanto, sekä Israelin mukaan maan ydinaseohjelma.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelin ilmaiskut Iraniin lokakuussa 2024 seurasivat maiden välien jännittymistä. Iranin vallankumouskaartin johtoon kuulunut Mohammad Reza Zahedi sai surmansa Israelin ilmaiskussa Syyrian Damaskoksessa 1. huhtikuuta 2024. Tätä seurasi sarja maiden välisiä iskuja. Iran toteutti suhteellisen tehottomaksi jääneen kostoiskun ohjuksin ja droonein Israeliin 13. huhtikuuta. Israel iski Iraniin 19. huhtikuuta tuhoten S-300-ilmatorjuntajärjestelmän tutkan lähellä Isfahania ja 31. heinäkuuta Hamasin johtaja Isma’il Haniyya surmattiin Israelin iskussa tämän vieraillessa Iranin Teheranissa. 27. syyskuuta Iranin liittolaisjärjestö Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah ja vallankumouskaartin prikaatinkenraali Abbas Nilforuš saivat surmansa Israelin iskussa Libanonin Beirutissa. 1. lokakuuta Iran iski jälleen ohjuksin Israeliin. Vahinkoja Israelissa kuvailtiin jälleen pieniksi.[1]
Kaksi Yhdysvaltojen tiedustelun iskujen valmistelusta teettämää asiakirjaa vuodettiin Iran-mielisessä keskustelukanavassa Telegram-palvelussa lokakuussa hieman ennen Israelin iskujen toteuttamista. Marraskuussa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle työskennellyt Asif Rahman sai syytteet asiakirjojen vuotamisesta.[2]
Israelin ilmaiskut lokakuussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
25. lokakuuta 2024 Israel käynnisti lokakuun alun iskujen vastatoimena omat ilmaiskunsa Iraniin. Operaatioon osallistui noin 100 miehitettyä ja miehittämätöntä ilma-alusta. Ilmaiskujen kohteita Iranissa oli noin 20 ja niiden joukossa oli ilmapuolustusjärjestelmiä ja Iranin droonien ja ohjusten tuotantoon liittyviä laitoksia.[3] Israelin pääminiseri Benjamin Netanjahun mukaan kohteena oli myös Iranin ydinohjelma, jonka Israel on sanonut tähtäävän ydinaseen kehittämiseen.[4] Israelin mukaan iskuista ei annettu ennakkovaroitusta Iranille.[5]
Aamuyöllä lauantaina 25. lokakuuta noin kello 2.15 Iranin mediassa alkoi liikkua uutisia räjähdyksistä maan pääkaupunki Teheranin ympäristössä. Iskut jatkuivat noin kolmen tunnin ajan. Sosiaalisessa mediassa alkoi liikkua videoita ohjuksista Teheranin yllä.[5] Vahvistettuja osumia oli esimerkiksi Iranin ydinaseohjelmaan liitetyn Parchinin tutkimuslaitoksen alueella Teheranin itäpuolella ja siihen kytköksissä olevaan Khojirin ohjuksiin liitetyssä keskuksessa.[3] Iranin ilmatila oli suljettuna joidenkin tuntien ajan.[5]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Institute for the Study of War arvioi iskujen tuottaneen vahinkoja Iranin ohjustuotannolle. ISW:n arvion mukaan etenkin edistyneiden ohjusjärjestelmien tuotanto Iranissa pysähtyi ja koska tiettyjä niiden tuotantoon liittyviä järjestelmiä ei valmisteta Iranissa, niiden uusimiseen kuluu arvion mukaan noin vuosi. Vahingot saattavat häiritä Iranin ohjustoimituksia sen liittolaisjärjestöille Lähi-idässä, sekä Venäjälle. Iskut huhtikuussa ja lokakuussa ovat ISW:n mukaan vahingoittaneet myös Iranin ilmatorjuntakykyä. Sen neljän Venäjältä ostetun S-300-ilmatorjuntapatterin arvioitiin tulleen toimintakyvyttömäksi. Vahinkoja kärsi niiden lisäksi kaksi Ghadir-passiivista tutkajärjestelmää Iranin lounaisosassa.[1]
Iranin asevoimat ilmoitti iskuissa kuolleen neljä sotilasta. Iranilainen valtionmedia uutisoi myös yhdestä kuolleesta siviilistä. Iranin mukaan iskut aiheuttivat vähäisiä vahinkoja ja maa ilmoitti ampuneensa alas suurimman osan sitä vastaan laukaistuista ohjuksista. Iranin hengellinen johtaja Ali Khamenei painoitti, että iskujen vaikutusta ei tule vähätellä tai liioitella. Iranin ulkoministeriö ilmoitti, että maalla on "oikeus ja velvollisuus" puolustaa itseään ja kuvaili iskuja kansianvälisen oikeuden vastaisiksi. Toisaalta ministeriö mainitsi Iranin velvollisuuden alueen rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi.[5]
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kuvaili iskuja tarkoiksi ja voimakkaiksi. Israelin puolustusvoimat ilmoittivat keskittyvänsä sotaan Hamasia ja Hizbollahia vastaan ja Iranin olevan syypää laajempaan eskalaatioon.[5]
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja Sean Savett kuvaili iskujen välttäneen asutettuja alueita, mutta painotti Yhdysvaltojen kannattavan diplomatiaa ja alueen kiristyneiden välien höllentämistä. Saudi-Arabia tuomitsi iskun ja kaikki "alueen turvallisuutta" uhkaavat toimet. Egypti ilmaisi olevansa huolestunut iskuista. Hamas kuvaili iskuja Iranin suvereniteetin loukkauksena ja tilanteen eskaloimisena.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Annika Ganzeveld: The Consequences of the IDF Strikes into Iran 21.11.2024. Institute for the Study of War. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Alex Boyd: US official charged over leak of Israel plan to attack Iran BBC News. 13.11.12024. BBC. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Nicholas Carl: Israeli Retaliatory Strikes on Iran 26.10.2024. Institute for the Study of War. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ David Gritten: Israel hit part of Iran's nuclear programme, Netanyahu says BBC News. 19.11.2024. BBC. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Tom Bennett: What we know about Israel’s attack on Iran BBC News. 28.10.2024. BBC. Viitattu 24.11.2024. (englanniksi)