Isomünsterinseisoja
| Isomünsterinseisoja | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 204[1] |
| Rodun syntyaika |
1800-luvun loppu (alun perin) 1922 (nykymuoto) |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys |
| Muita nimityksiä | Großer Münsterländer Vorstehhund, Large Munsterlander, grand épagneul de Münster, gran munsterlander, münsterlandi suur linnukoer |
| FCI-luokitus |
ryhmä 7 Seisovat lintukoirat alaryhmä 1.2 Mannermaiset spanielityyppiset #118 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | noin 30 kg |
| Säkäkorkeus |
urokset 60–65 cm, nartut 58–63 cm |
| Väritys | valkoinen mustin läiskin ja pilkuin, mustapäistärikkö tai kokomusta |
| Aiheesta muualla | |
Isomünsterinseisoja (saks. Großer Münsterländer Vorstehhund) on saksalainen koirarotu. Se kuuluu saksalaisiin pitkäkarvaisiin seisoviin lintukoiriin, aivan kuten pienimünsterinseisoja ja pitkäkarvainen saksanseisoja.
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonteeltaan isomünsterinseisoja on eloisa olematta hermostunut. Se on helposti ohjattava, älykäs ja sosiaalinen.lähde?
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tohtori Fitzingerin teorian mukaan pitkäkarvaiset saksalaiset seisojat polveutuvat suuresta silkkikoirasta (Grosser Seidenhund, latinaksi canis extrarios major).[2] Keskiajan valkokirjavista lintu- ja haukkakoirista jalostettiin ylösajavia koiria ja viiriäiskoiria, joista sittemmin 1800-luvulla kehittyivät saksalaiset seisojat. 1800-luvun lopulla aloitettiin pitkäkarvaisten saksalaisten seisojien systemaattinen jalostus.[3]
Vuonna 1909 pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmästä poistettiin musta väritys, minkä jälkeen pitkäkarvaisia mustavalkoisia seisojia alettiin kasvattaa erillään. Kantakirjaan merkittiin jäljellä olleet 83 yksilöä, joista suurin osa löytyi Länsi-Münsteristä ja Ala-Saksista. Nykyisen rodun jalostus alkoi näiden koirien avulla vuonna 1922.[3]
Käyttötarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isomünsterinseisoja on monipuolinen seisova metsästyskoira, ja rotua käytetään pienriistan metsästyksessä seisovana kanakoirana, riistan noutajana sekä haavakkoeläinten jäljittäjänä. Rotu sopii metsästäjälle kanalinnustukseen, kyyhkypassiin, sorsastukseen, pienpetojen pyyntiin ja taitava koira soveltuu myös jänispyyntiin.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 9.3.2019)
- ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma 2005: Isomünsterinseisoja. Suomen Münsterikerho.
- ↑ a b Isomünsterinseisoja. Suomen Münsterikerho. Haettu 9.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isomünsterinseisoja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saksanseisojakerho