Islannin maantiede
| Islannin maantiede | |
|---|---|
 kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 103 000 km² |
| – Sisävesi | 2 757 km² (2,68 %) |
| Rantaviiva | 4 970 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Hvannadalshnúkur, 2 119 m |
| Matalin kohta | Jökulsárlón, -260 m |
| Pisin joki | Þjórsá, 230 km |
| Suurin järvi | Þórisvatn, 83 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | tundrasta meri-ilmastoon |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | kala, vesivoima, geoterminen energia, piimaa |
Islanti on Euroopan toiseksi suurin saari,[1] joka sijaitsee Grönlannista itään juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Pohjois-Amerikan ja Euroopan mannerlaattojen välinen sauma kulkee saaren läpi lounaasta koilliseen. Asutetut alueet sijaitsevat rannikolla ja saaren keskiosissa ei ole asutusta lainkaan. Islannin luontoon kuuluvat maanjäristykset, vulkaaninen aktiivisuus, lumivyöryt sekä niin sanotut jökulhlaupit eli jäätikköjokitulvat. Saari onkin yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista.[2] Islannin luonnonvaroja ovat kala, vesivoima, geoterminen energia ja piimaa.[3]
Islannin saaren kokonaispinta-ala on noin 103 000 neliökilometriä,[4] josta 2 757 neliökilometriä eli 2,68 prosenttia on vettä.[5]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huolimatta saaren pohjoisesta sijainnista Islannin ilmasto on leudompi kuin voisi olettaa.[6] Esimerkiksi Reykjavíkissa lämpötila on heinäkuussa keskimäärin 11 °C, kun taas tammikuussa 0 °C.[7] Syynä ilmaston leutouteen on meri-ilmasto ja etenkin pohjoiseen lämmintä vettä tuova Golfvirta. Vuosittainen sademäärä on etelärannikolla noin 3 000 millimetriä, kun taas Vatnajökullilla noin 400 millimetriä. Rannikkoalueet ovat usein tuulisia ja myrskyt ovat yleisiä. Kuitenkin ukkoset ovat harvinaisia.[6]
Islannin ilman lämpöennätys on 30,5 °C vuodelta 1939 ja kylmyysennätys –28 °C vuodelta 1918.[8]
Pinnanmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islannin korkein kohta on 2 119 metriä korkea Hvannadalshnúkur.[9] Matalin kohta, joka on noin 260 metriä merenpinnan alapuolella, sijaitsee Jökulsárlónin laguunissa.[10] Geologisesti Islanti on nuori maa ja sen muotoutuminen on edelleen käynnissä. Jähmettyessään tulivuorten purkauksien levittämät laavavirrat muodostavat kuhmuraisia laavikoita. Saaren rannikko on eteläosan ehjää rantaviivaa lukuun ottamatta muodostunut lukemattomista vuonoista ja poukamista.[11] Rantaviivaa saarella on 4 988 kilometriä.[3] Luonto on muovannut Þingvellirin kansallispuistoon mannerlaattojen saumakohtaan erääseen niemekkeeseen amfiteatteria muistuttavan muodostelman, jota Islannin parlamentti piti kotipaikkana.
Islannissa maankohoaminen on kiihtynyt 1980-luvulta alkaen ja on paikoin jopa neljä senttimetriä vuodessa.[12]
Tulivuoret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Islannin tulivuoret
Islannissa sijaitsee yksi tunnetuimmista tällä hetkellä toiminnassa olevista tulivuorista, Hekla. Heklan korkeus on 1 419 metriä. Heklan purkausten väli on vaihdellut 16 vuodesta 121 vuoteen. Viimeisen 7 000 vuoden aikana vuorella on ollut viisi suurta purkausta.[13]
Eyjafjallajökullin jäätiköllä sijaitsee Eyjafjöll-tulivuori, jonka purkautuessa maaliskuussa 2010 ilmakehään syöksyi tuhkaa yli kahdeksan kilometrin korkeuteen usean päivän ajan.[14] Siksi ilmatila ja lentokentät suljettiin osittain tai kokonaan useaksi päiväksi lähes koko Euroopassa.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvillisuutta on vain osassa Islantia, sillä eroosion kasvattamat hiekkamaat ja jäätiköt peittävät suurimman osan saaren pinta-alasta. Saaren luonnonvaraisia eläimiä ovat minkit, ketut, porot, kalat ja linnut.[15] Maahan istutetaan metsää suojelemaan kasvillisuutta tuulelta. 1900-luvulla istutettiin kymmeniä miljoonia taimia.[16]
Islantia asutettaessa saarella oli vielä metsää. Metsät kuitenkin raivattiin polttopuiksi ja pois maanviljelyksen tieltä. Tulivuorten purkaukset ja ilmaston viileneminen estivät puuston luonnonmukaisen uusiutumisen, ja vuosisatojen kuluessa metsät katosivat lähes kokonaan.[16] Islannin metsät koostuvat kolmesta luontaisesta puulajista, joista vain tunturikoivu on yleinen. Kotipihlaja on tunturikoivikoissa harvinainen ja metsähaapa erittäin harvinainen.[17]
Jäätiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimmat jäätiköt ovat Vatnajökull, Langjökull ja Hofsjökull. Muita jäätiköitä ovat Mýrdalsjökull, Drangajökull, Eyjafjallajökull ja Snæfellsjökull. Jäätiköt muodostavat 11 prosenttia saaren pinta-alasta.[18]
Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Islannin pisimmät joet ovat Þjórsá (230 km), Jokulsa a Fjollum (206 km) ja Olfusa (185 km).[19] Suurin osa joista alkaa jäätiköiltä. Jokien vedet sisältävät usein runsaasti roskia, joten ne ovat sameita ja väriltään kellertävän ruskeita. Järviä Islannissa on runsaasti, mutta ne ovat kooltaan melko pieniä. Suurimmat järvet ovat Þórisvatn (83 km²), Þingvallavatn (82 km²) ja Lögurinn (53 km²).[5]
Geysirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Geysir
Geysir on kuuma lähde, josta ajoittain purkautuu vettä ilmaan. Islannin saarella on useita sekä aktiivisia että lepotilassa olevia geysirejä.[20]
Maantieteelliset koordinaatit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- pohjoisin kohta: Rifstangi, 66°32′3" N [21]
- eteläisin kohta: Kötlutangi, 63°23′6" N [21]
- itäisin kohta: Gerpir, 13°29′6" W [21]
- läntisin kohta: Bjargtangar, 24°32′1" W [21]
Hallinnollinen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Islannin alueet
Islanti oli aiemmin jaettu kahdeksaan hallintoalueeseen.[22]
| Hallintoalue | Sijainti | Pinta-ala (km2) | Väkiluku[24] (1.1.2010) |
|---|---|---|---|
| Austurland | Itäosa | 22 721 | 12 459 |
| Höfuðborgarsvæðið | pääkaupunki | 1 062 | 200 907 |
| Norðurland eystra | koillisosa | 21 968 | 28 900 |
| Norðurland vestra | luoteisosa | 12 737 | 7 394 |
| Suðurland | eteläosa | 24 526 | 23 879 |
| Suðurnes | niemi etelässä | 829 | 21 359 |
| Vestfirðir | läntiset vuonot | 9 409 | 7 362 |
| Vesturland | länsiosa | 9 554 | 15 370 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iceland’s Geography and Climate Icelandguest.com. IcelandGuest. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Iceland Infoplease. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Geography and Map of Iceland About.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Tietoa Islannista: Koululaisille. Islannin suurlähetystö. Arkistoitu 14.7.2009. Viitattu 7.10.2010.
- ↑ a b Hver eru tíu stærstu vötn Íslands? Visindavefur.hi.is. Vísindavefurinn. Viitattu 3.10.2010. (islanniksi)
- ↑ a b Driving in Iceland Randburg. Arkistoitu 29.3.2014. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Reykjavik Climate & Weather Wordtravels.com. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ The Weather in Iceland Goscandinavia.about.com. About Travel. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Hvannadalshnúkur, 2 119 m (Highest on Iceland) Westcoastpeaks.com. European Mountains. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Hver eru dýpstu stöðuvötn á Íslandi? Visindavefur.is. Vísindavefurinn. Viitattu 31.1.2016. (islanniksi)
- ↑ Tietoa Islannista: Maantieto. Islannin suurlähetystö. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Rantanen, Kalevi: Tiedeuutiset: Islannin kohoaminen on kiihtynyt. Tekniikan Maailma, 2015, nro 5, s. 67. Otavamedia.
- ↑ Hekla Iceland On The Web. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Tulivuoren hiipumisesta ei vielä merkkejä Yle Uutiset. 17.4.2010. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Tietoa Islannista: Luonto. Islannin suurlähetystö. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ a b Metsät ja metsittäminen. Islannin suurlähetystö. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ History of forests in Iceland (englanniksi)
- ↑ Icelandic glaciers Notendur.hi.is. Arkistoitu 3.4.2016. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Longest Rivers in Iceland Nordic Adventure Travel. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Geysers in Iceland In-iceland.info. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Á hvaða breiddargráðu er Ísland? Visindavefur.hi.is. Vísindavefurinn. Viitattu 30.9.2020. (islanniksi)
- ↑ Iceland Regions Statoids.com. Viitattu 29.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Thomas Brinkhoff: Iceland:Regions (Statistics Iceland) Citypopulation. Viitattu 18.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Thomas Brinkhoff: Iceland:Regions (Statistics Iceland) Citypopulation. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Islannin maantiede Wikimedia Commonsissa
