Isiksestä ja Osiriksesta
| Isiksestä ja Osiriksesta | |
|---|---|
| Περὶ Ἴσιδος καὶ Ὀσίριδος | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Plutarkhos |
| Kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | n. 115 |
| Sarja: Moralia | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Isiksestä ja Osiriksesta[1] (m.kreik. Περὶ Ἴσιδος καὶ Ὀσίριδος, Peri Isidos kai Osiridos; lat. De Iside et Osiride) on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja V, 26) kuuluva tutkielma, joka käsittelee egyptiläistä myyttiä Isiksestä ja Osiriksesta platonilaisen metafysiikan valossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plutarkhos kirjoitti Moralian tutkielmat ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alkupuolella. Tutkielman Isiksestä ja Osiriksesta arvioidaan olleen suhteellisen myöhäinen ja peräisin noin vuodelta 115.[2] Teos on osoitettu Klealle, oppineelle Delfoin papittarelle, jolle Plutarkhos osoitti myös tutkielmansa Naisten rohkeita tekoja.[3]
Teos liittyy siihen, että egyptiläinen uskonto oli levinnyt kreikkalaiseen maailmaan viimeistään 300-luvulta eaa. lähtien. Plutarkhos itse oli vieraillut Egyptissä yhden kerran, mutta hänen tuntemuksensa egyptologiasta ei vaikuta olleen kovin syvällistä. Hänen lähteitään olivat muut teokset sekä egyptiläiset papit.[3]
Plutarkhoksen tutkielma on yksi keskeisimpiä antiikin lähteitä Isiksen ja Osiriksen myyttiin.[4] Teoksen käsikirjoitushistoria on suhteellisen huono, mikä tulee ilmi muun muassa erilaisista tekstimuodoista Eusebioksen ja Johannes Stobaioksen tekemissä lainauksissa. Lampriaan tekemässä Plutarkhoksen teosten luettelossa tutkielma on nimellä Isiksestä ja Serapiksesta ja numerolla 118.[3]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plutarkhos erottaa toisistaan maailman luomista edeltäneen kaoottisen maailman ja luomisen jälkeisen järjestäytyneen maailman eli kosmoksen. Osiris edustaa kaikkeuden vakaata tekijää eli jumalallista järkeä, joka saa kaiken olevaksi muovaamalla sen aineeseen. Hänen voidaan nähdä vastaavan sekä Platonin demiurgia että Hyvän ideaa. Isis ja tämän paha veli Tyfon puolestaan edustavat kosmosta edeltäneen sielun kahta puolta: Isis rationaalista mutta liikkumatonta ja passiivista puolta, ja Tyfon irrationaalista puolta, joka saa aineessa aikaan epäjärjestystä.[5][6]
Alussa, kun kaikki jumalat olivat vielä Rhean kohdussa, Isis rakastui Osirikseen ja he saivat yhdessä Horuksen, joka vastasi kosmosta mutta oli tuossa vaiheessa vasta kuva tulevassa olevasta maailmasta. Järjestäytynyt kosmos sai alkunsa vasta, kun Isis muuntui järjen (eli Osiriksen) kautta ja otti vastaan kaikki aineelliset ja hengelliset muodot. Näin Plutarkhos tulkitsee Isiksen ja Osiriksen myytin allegorisena kertomuksena jumalasta, olevasta ja luomisesta.[5][6]
Teoksen metafysiikka muistuttaa Plutarkhoksen tutkielmassa Sielun syntymisestä Timaioksessa esiintyvää kuvausta. Siinä on yhtäläisyyksiä myös klassisen gnostilaisen myytin kanssa sellaisena kuin se esiintyy muun muassa Johanneksen salaisessa kirjassa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sironen, Erkki & Vesterinen, Sampo: Liite Plutarkhoksen kirjallinen jäämistö, teoksessa Plutarkhos: Hellien tunteiden kirja, s. 191-193. (Suomentaneet ja selityksin varustaneet Erkki Sironen ja Sampo Vesterinen. Jälkisanat Erkki Sironen. Olympos-sarja) Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3274-9
- ↑ Ogilvie, R. M.: The Date of the "De Defectu Oraculorum". Phoenix, Summer, 1967, 21. vsk, nro 2, s. 108–119. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Babbitt, Frank Cole: Plutarch, De Iside et Osiride: Introduction perseus.tufts.edu. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ McCabe, Elizabeth A.: An Examination of the Isis Cult with Preliminary Exploration Into New Testament Studies, s. 5. University Press of America, 2008. ISBN 0761834028 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Pleše, Zlatko: Poetics of the Gnostic Universe: Narrative And Cosmology in the Apocryphon of John, s. 261–263, alaviite 122. (Volume 52 of Nag Hammadi and Manichaean Studies) Brill, 2006. ISBN 9004116745 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Karamanolis, George: Plutarch The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plutarch: Isis and Osiris. Teoksessa Plutarch: Moralia. (Volume V. Isis and Osiris. The E at Delphi. The Oracles at Delphi No Longer Given in Verse. The Obsolescence of Oracles. Loeb Classical Library 306) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1936. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plutarch: De Iside et Osiride. Perseus. (muinaiskreikaksi)
- Plutarch: De Iside et Osiride. Perseus. (englanniksi)
- Plutarch: Isis and Osiris (englanniksi)