Ioane Petritsi

Ioane Petritsi (georg. იოანე პეტრიწი) oli georgialainen 1000- tai 1100-luvun uusplatonilainen filosofi. Hänet tunnetaan parhaiten Prokloksen käännöksistään, joihin hän laati laajan kommentaarin. Myöhemmissä lähteissä häneen viitataan myös nimellä Ioane Tšimtšimeli (georg. იოანე ჭიმჭიმელი).

Petritsin elämästä ei ole säilynyt luotettavia tietoja, lukuun ottamatta epäsuoria viittauksia hänen omissa teoksissaan ja 1700-luvun georgialaisen tutkimuksen tuottamia muutamia yksityiskohtia. Hänen kerrotaan syntyneen aatelisperheeseen Samtskhen maakunnassa ja saaneen koulutuksensa Konstantinopolissa Mikael Pselloksen ja Johannes Italoksen ohjauksessa. Italoksen tuomion jälkeen hän vaikuttaa paenneen georgialaiseen Batškovon luostariin Bulgariassa. Tästä hän sai epiteettinsä Petritsi. Hän käänsi useita pääosin uusplatonilaisia filosofisia teoksia yrittäessään sovittaa antiikin ideoita yhteen kristinuskon keskeisen viestin kanssa. Hänen laaja-alaiset filosofiset näkemyksensä aiheuttivat konfliktin hänen ja Georgian patristisen ortodoksian välille, kunnes kuningas Davit IV vakiinnutti lopulta hänen asemansa Gelatin akatemiassa. Hän käänsi Aristotelesta, Proklosta, Nemesiosta, Hermias Aleksandrialaista, osia Raamatusta, hagiografiaa ja joitakin muita teoksia. Hänen harvoista omaperäisistä teoksistaan merkittävimmäksi nousee laaja Prokloksen ja uusplatonismin kommentaari. Hän laati kuitenkin myös askeettista ja mystistä runoutta sekä hymnejä.

Petritsillä oli sekä filosofiallaan että kirjoitustyylillään pitkäaikainen vaikutus georgialaiseen filosofiseen ajatteluun ja kirjallisuuteen, joka nousi aiempaa huomattavammaksi 1700-luvulla uudistusmielisen oppineen katolikos Anton I:n aikana.

Aiheesta muualla

• Gigineishvili, Levan: The Platonic Theology of Ioane Petritsi. Gorgias Press, 2007. ISBN 1593333951