Insomnium
Insomnium | |
---|---|
Insomnium vuoden 2019 John Smith Rock Festivalilla |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1997– |
Tyylilaji |
melodinen death metal doom metal |
Kotipaikka | Joensuu, Suomi |
Laulukieli | englanti |
Jäsenet |
Ville Friman |
Entiset jäsenet |
Tapani Pesonen |
Levy-yhtiö | |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Insomnium on Joensuussa vuonna 1997 perustettu melodinen death metal -yhtye. Se on julkaissut yhdeksän studioalbumia, joista Winter’s Gate (2016), Heart Like a Grave (2019) ja Anno 1696 (2023) sijoittuivat Suomen albumilistan ensimmäiseksi. Insomnium levytti aluksi Candlelight Recordsille, ja vuodesta 2010 alkaen sen levy-yhtiö on ollut Century Media Records. Yhtyeen muodostavat (2024) perustajajäsenet kitaristi-laulaja Ville Friman, rumpali Markus Hirvonen ja laulaja-bassokitaristi Niilo Sevänen sekä kitaristi Markus Vanhala.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insomnium sai alkunsa Joensuussa keväällä 1997. Yhdessä vuodesta 1994 soittaneet bassokitaristi Niilo Sevänen ja rumpali Tapani Pesonen pyysivät samassa lukiossa alempaa luokkaa käyneet kitaristit Ville Frimanin ja Markus Hirvosen mukaan koulun kevätjuhlaesitykseen, jota varten Sevänen oli säveltänyt kappaleen neljälle akustiselle kitaralle. Nelikko jatkoi soittamista coveryhtyeenä ja alkoi pian tehdä omia kappaleitaan erityisesti Seväsen ja Frimanin löydettyä yhteisen musiikillisen linjan.[1][2][3]
Pesosen lähdettyä varusmiespalvelukseen vuonna 1998 Hirvonen siirtyi yhtyeen rumpaliksi.[1] Toiseksi kitaristiksi tuli Timo Partanen. Yhtye äänitti ensimmäisen demonsa kokoonpanolla Friman (kitara), Hirvonen (rummut), Partanen (kitara) ja Sevänen (laulu, basso) keväällä 1999,[1][4] johon mennessä nimeksi oli vakiintunut Insomnium. Toinen demo Underneath the Moonlit Waves ilmestyi vuonna 2000.[5]
Candlelight-vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 2001 Insomnium teki neljän albumin mittaisen levytyssopimuksen brittiläisen Candlelight Recordsin kanssa.[1][6] Vuonna 2001 Ville Vänni liittyi yhtyeeseen Partasen tilalle. Vänni oli nuorena opetellut viulun soittoa ja soitti aiemmin turkulaisessa Watch Me Fall -yhtyeessä.[1][7] Esikoisalbumi In the Halls of Awaiting ilmestyi vuonna 2002,[1] ja se koostui osin demojen aikaisesta kappalemateriaalista.[8] Esikoista seurasi Since the Day It All Came Down vuonna 2004. Albumi noteerattiin hyvin arvosanoin muun muassa Kerrangissa ja Metal Hammerissa.[8] Yhtyeen jäsenet olivat hajaantuneet opiskelemaan eri puolille Suomea – Friman Jyväskylään, Hirvonen Lappeenrantaan ja Sevänen ja Vänni Turkuun, mutta molemmat albumit äänitettiin Joensuussa MediaWorks-studiolla.[8] Vuonna 2005 yhtye teki Britanniassa ensimmäisen Suomen ulkopuolisen kiertueensa.[6]
Vuonna 2006 ilmestynyt Above the Weeping World oli Insomniumin läpimurtoalbumi.[6][9] Se sijoittui yhdeksänneksi Suomen albumilistalla,[10] ja kappaleesta ”Mortal Share” kuvattu musiikkivideo pääsi MTV:lle.[6] Syksyllä 2006 yhtye kiersi Eurooppaa ensin Enslavedin ja Zyklonin kanssa ja sitten Satyriconin ja Keep of Kalessinin kanssa. Syyskuussa 2007 oli vuorossa Pohjois-Amerikan-kiertue Katatonian, Scar Symmetryn ja Swallow the Sunin kanssa ja marraskuussa 2007 Euroopan-kiertue Amorphisin ja Swallow the Sunin kanssa.[9]
Neljäs albumi Across the Dark julkaistiin syksyllä 2009. Se palkittiin vuoden albumina ja Insomnium vuoden yhtyeenä helmikuun 2010 Finnish Metal Awardsissa.[11] Suomen albumilistalla Across the Dark sijoittui viidenneksi.[10] Albumilla kuultiin ensimmäistä kertaa puhtaita lauluja, jotka lauloi Jules Näveri.[9][12] Myös kosketinsoitinten rooli yhtyeen musiikissa kasvoi Across the Darkilla.[9] Loppuvuonna 2009 Insomnium teki Euroopan-kiertueen Swallow the Sunin ja Omnium Gatherumin kanssa.[9] Omnium Gatherumin kitaristi Markus Vanhala soitti myös Insomniumin riveissä, kun hän tuurasi vuoroin Frimania ja Vänniä.[12]
Siirtyminen Century Medialle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Candlelight-sopimuksen umpeuduttua Insomnium siirtyi saksalaiselle Century Media Recordsille elokuussa 2010.[13] Laulaja-bassokitaristi Seväsen mukaan Century Media ei alun perin ollut halukas tekemään sopimusta Insomniumin kanssa, mutta sitten yhtiön A&R-johtaja Jens Prüter näki yhtyeen livenä syksyn 2009 kiertueella ja vaikuttui näkemästään.[14]
Syyskuussa 2010 Insomnium julkaisi kappaleen ”Weather the Storm”, jolla vieraili Dark Tranquillityn laulaja Mikael Stanne. Kappaleella markkinoitiin samalla yhtyeiden syksyn Euroopan-kiertuetta. Kappale julkaistiin huhtikuussa 2011 myös singlenä ja musiikkivideona.[15][16] Insomniumin viides ja Century Media -aikakauden ensimmäinen albumi One for Sorrow julkaistiin lokakuussa 2011. Se sijoittui kuudenneksi Suomen albumilistalla.[10] Albumilla kuultiin puhtaissa lauluissa ensimmäistä kertaa kitaristi Frimania.[12] Marraskuussa 2011 Vanhala korvasi perhe-elämään ja kirurgin uraan keskittyneen Vännin kitarassa pysyvästi.[17][18] One for Sorrow’n jälkeen yhtye teki pääesiintyjänä Euroopan-kiertueen, lämmittelijöinään MyGrain ja Before the Dawn.[12]
Vuonna 2014 Insomnium julkaisi kuudennen albuminsa Shadows of the Dying Sun, joka sijoittui toiseksi Suomen albumilistalla ja pysyi listalla yhteensä kahdeksan viikkoa.[10] Insomnium sai albumista parhaan metallialbumin Emma-ehdokkuuden,[19] mutta voiton kategoriassa vei Stam1na SLK-albumillaan.[20] Marraskuussa 2014 Candlelight julkaisi yhtyeen neljä ensimmäistä albumia The Candlelight Years -boksina.[21] Lokakuussa 2014 oli Euroopan-kiertue Stam1nan ja Fleshgod Apocalypsen kanssa.[22]
Elokuussa 2015 Insomnium teki ensimmäisen Pohjois-Amerikan-kiertueensa pääesiintyjänä. Yhtye joutui turvautumaan kiertueella varamiehiin, kun Nick Cordle tuurasi Frimania ja Mike Bear Sevästä.[23][24] Vuonna 2015 Frimanin tuuraajana oli ensimmäistä kertaa myös Jani Liimatainen,[25] joka nähtiin vuodesta 2017 alkaen roolissa säännöllisesti.
Listaykköseksi Winter’s Gatellä ja Heart Like a Gravellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2016 Insomnium julkaisi konseptialbumin Winter’s Gate, joka koostuu yhdestä 40-minuuttisesta kappaleesta ja perustuu Seväsen vuonna 2007 kirjoittamaan novelliin.[26] Albumi sijoittui ensimmäiseksi Suomen albumilistalla ja oli Emma-gaalassa ehdolla vuoden metallialbumiksi.[10][27] Emman vei jälleen Stam1na, tällä kertaa Elokuutio-albumillaan.[27] Winter’s Gatea seuranneilla kiertueilla Insomnium esitti albumin kokonaisuudessaan.[28] Heinäkuussa 2017 yhtye esitti albumin Joensuun Ilosaarirockissa yhdessä Joensuun kaupunginorkesterin kanssa.[29]
Heinäkuussa 2019 Insomnium vahvisti Liimataisen aseman yhtyeen virallisena jäsenenä. Yliopisto-opettajana Yorkissa toimiva Friman jatkaa laulunkirjoittajana ja liittyy livekokoonpanoon ehtiessään.[30][31] Yhtye esiintyi ensimmäistä kertaa kolmella kitaristilla 20. heinäkuuta Laukaan John Smith Rock Festivalissa.[31] Samalla yhtye juhlisti 10-vuotiasta Across the Dark -albumia esittämällä sen kokonaisuudessaan.[32]
Insomniumin kahdeksas studioalbumi Heart Like a Grave ilmestyi 4. lokakuuta 2019.[30] Se sijoittui edellislevyn tapaan Suomen albumilistan ensimmäiseksi.[10] Albumin myötä Insomnium oli kolmatta kertaa peräkkäin Emma-ehdokkaana, mutta voiton vei Battle Beast No More Hollywood Endings -albumillaan.[33][34] Yhtye aloitti Tour Like a Grave -kiertueen lokakuussa 2019 loppuunmyydyillä Suomen-esiintymisillä.[35] Marras–joulukuussa 2019 yhtye kiersi Eurooppaa lämmittelijöinään The Black Dahlia Murder ja Stam1na.[30] Maaliskuussa 2020 Insomnium ja Omnium Gatherum aloittivat 35 konsertin pituiseksi kaavaillun Pohjois-Amerikan-kiertueen, mutta kiertue peruuntui jo ensimmäisen konsertin jälkeen koronaviruspandemian vuoksi.[36][37]
Pandemian aiheuttamalla kiertuetauolla Insomnium teki neljä internetin kautta livenä suoratoistettua esiintymistä, joissa se esitti muun muassa Shadows of the Dying Sun-, Winter’s Gate- ja Heart Like a Grave -albumit kokonaisuudessaan.[38][39][40][41] Vuoden 2021 mittaan yhtye julkaisi kolme singleä, jotka ovat mukana syyskuussa 2021 ilmestyneellä Argent Moon -EP:llä.[42]
Anno 1696
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuussa 2022 yhtye ilmoitti julkaisevansa yhdeksännen studioalbuminsa Anno 1696 24. helmikuuta 2023. Kyseessä on teema-albumi, joka perustuu Seväsen kirjoittamaan novelliin, jonka tapahtumat sijoittuvat vuosina 1696-1697 Suomessa koettuihin nälkävuosiin.[43] Niilo Sevänen kertoo, että albumi pohjautuu historiaan, mutta ottaa myös vapauksia.[44]
Albumilta julkaistiin ennakkoon single "Lilian", jolle julkaistiin myös musiikkivideo.[45]
Syyskuussa yhtye julkaisi "Song Of The Dusk" -kappaleen musiikkivideon, joka on nimikkokappale marraskuussa tulevalta EP-levyltä. EP jatkaa Anno 1696 -albumin tarinaa kolmella uudella tarinalla.[46]
Helmikuussa 2024 Insomnium tiedotti yhtyeen ja Jani Liimataisen teiden eronneen. Yhtyeen tiedotteen mukaan häneen on ollut vaikea saada yhteyttä, eivätkä yhtyeen ja Liimataisen prioriteetit enää kohtaa.[47]
Tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Insomniumin musiikissa yhdistyvät perinteiset skandinaaviset melodeath-elementit, englantilaiset death/doom-elementit, progressiivisen rockin taiteelliset ja eeppiset kappalerakenteet, sekä suomalaisen kansanmusiikin melankolia. Yhtyeen tyyli on ajan kuluessa muuttunut astetta hitaampaan, progressiivisempaan ja eeppisempään suuntaan.lähde?
Yhtyeen sanoitukset ovat synkät ja surulliset: aiheina ovat muun muassa kuolema, suru ja menetys. Vaikutteita niihin on otettu eri runoilijoilta sekä suomalaisista kansantaruista.lähde?
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ville Friman, kitara (1997–), laulu (2011–)
- Markus Hirvonen, kitara (1997–1998), rummut (1998–)
- Niilo Sevänen, laulu, bassokitara, (1997–)
- Markus Vanhala, kitara (2011–)
Insomniumia on kutsuttu ”Suomen akateemisimmaksi metalliyhtyeeksi”. Niilo Sevänen on filosofian maisteri, Ville Friman biologian tohtori ja Markus Hirvonen diplomi-insinööri. Entinen kitaristi Ville Vänni on lääketieteen lisensiaatti ja työskentelee kirurgina.[9][12][48][49] Jäsentensä muiden työkiireiden vuoksi yhtye on usein esiintynyt varamiehisenä (ks. sessiojäsenet).
Entiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapani Pesonen – rummut (1997–1998)
- Timo Partanen – kitara (1998–2001)
- Ville Vänni – kitara (2001–2011)
- Jani Liimatainen, kitara, laulu (2019–2024)
Sessiojäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomas Jäppinen – kitara (2011)[17]
- Mike Bear – basso, laulu (2015)[24]
- Nick Cordle – kitara (2015, 2018)[23][50]
- Kari Olli – kitara, laulu (2015)[51]
- Jani Liimatainen – kitara, laulu (2015, 2017–2019)[25][52]
- Tomy Laisto – kitara (2024)[53]
Vierailijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sakis Tolis - laulu
- Johanna Kurkela - laulu
- Aleksi Munter – koskettimet
- Varpu Vahtera – koskettimet
- Jone Väänänen – koskettimet
- Laura Naire – sello
- Jules Näveri – laulu
- Mikael Stanne – laulu
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- In the Halls of Awaiting (2002)
- Since the Day It All Came Down (2004)
- Above the Weeping World (2006)
- Across the Dark (2009)
- One for Sorrow (2011)
- Shadows of the Dying Sun (2014)
- Winter’s Gate (2016)
- Heart Like a Grave (2019)
- Anno 1696 (2023)
Kokoelma-albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Candlelight Years (2014)
Minialbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Where the Last Wave Broke (2009)
- Ephemeral (2013)
- Argent Moon (2021)
- Songs Of The Dusk (2023)[55]
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Weather the Storm (2011)
- While We Sleep (2014)
- Out to the Sea / Skyline (2015, split-single Omnium Gatherumin kanssa)
- Valediction (2019)
- Heart Like a Grave (2019)
- Pale Morning Star (2019)
- The Conjurer (2021)
- The Reticent (2021)
- The Antagonist (2021)
- Lilian (2022)
- White Christ (2022)
- The Witch Hunter (2022)
Demot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Demo 1999 (1999)
- Underneath the Moonlit Waves (2000)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f G., Suvi: Haastattelut: Insomnium Imperiumi. 12.9.2003. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Niilo Sevänen – Vocals & Bass Insomnium. Arkistoitu 9.1.2017. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Markus Hirvonen – Drums Insomnium. Arkistoitu 28.9.2019. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Insomnium – Demo 1999 Discogs. Zink Media. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Insomnium – Underneath The Moonlit Waves Discogs. Zink Media. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Insomnium Biography 2009 (Internet Archiven Wayback Machinen kautta) Insomnium. Arkistoitu 1.7.2019. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Ville Vänni metalstorm.net. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c G., Suvi: Haastattelut: Insomnium Imperiumi. 16.4.2004. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b c d e f Lassila, Tero: Haastattelut: Insomnium Imperiumi. 10.9.2009. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b c d e f Suomen virallinen lista – Artistit Musiikkituottajat – IFPI Finland. Viitattu 13.10.2019.
- ↑ Helsinki Metal Meeting / Finnish Metal Expo täytti Nosurin ja Kaapelitehtaan 21.2.2010. Finnish Metal Expo. Arkistoitu 25.7.2010. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b c d e Rajala, Vilho: Haastis: Insomnium – Surun murtamat Inferno. 20.10.2011. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Insomnium sign worldwide deal with Century Media Records 17.8.2010. Century Media Records. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Harjula, Salla: ”Yritetäänkö tehdä tämmöinen juttu?” – pitkässä haastattelussa Insomniumin Niilo Sevänen (Julkaistu alun perin Infernon numerossa 8/2016) Inferno. 16.11.2016. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Download exclusive new songs from Dark Tranquillity & Insomnium! 10.9.2010. Century Media Records. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Insomnium: Release ”Weather the Storm” single and video 26.4.2011. Century Media Records. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Rajala, Vilho: Haastis: Markus Vanhala ja Insomnium Gatherum Inferno. 1.11.2011. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Line-up change 31.10.2011. Arkistoitu Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Tuppurainen, Manu: Haloo Helsinki! kahmi suuren määrän Emma-ehdokkuuksia! Ilta-Sanomat. 20.1.2015. Sanoma. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Wetterstrand, Ninni: Stam1na jätti kiitospuheen väliin Emma Gaalassa: Tämä yhtye ei halua kiitellä ketään YleX. 27.2.2015. Yleisradio. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ xFiruath: Insomnium Releasing ”The Candlelight Years” 4CD Set Metal Underground.com. 6.10.2014. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Mäenpää, Arto: Insomnium Euroopan kiertueelle yhdessä Stam1nan sekä Fleshgod Apocalypsen kanssa KaaosZine. 24.5.2014. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b Riekki, Matti: Omnium Gatherum -levy purkissa, jenkkirundi Insomniumin kera tehdään varamiehin – lue haastis! Inferno. 22.7.2015. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b Riekki, Matti: Myös basisti-laulaja Sevänen sivuun Insomniumin Amerikan-kiertueelta Inferno. 5.8.2015. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b Krannila, Ville: Jani Liimatainen kitaraan tulevalle Insomnium-kiertueelle Metalliluola. 23.10.2015. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Lunabba, Henry: Haastattelut: Insomnium Imperiumi. 23.09.2016. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b Stam1nalle vuoden 2016 metallialbumin palkinto Emma Gaalassa Metalliluola. 4.2.2017. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Isoaho, Timo: Yhdellä death metal -biisillä albumilistan kärkeen! – ”Pääseekö tällä hommalla Guinnessin ennätysten kirjaan?” Soundi. 3.10.2016. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Karttunen, Ville: Arvio: Insomniumin ja kaupunginorkesterin keikka oli pohjoiskarjalaisen kulttuurivuoden tähänastisia huippuhetkiä Karjalainen. 15.7.2017. Sanomalehti Karjalainen. Arkistoitu 15.7.2017. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b c Isoaho, Timo: Uuden levyn julkaisuun valmistautuva Insomnium tiedottaa kokoonpanon muutoksesta Soundi. 16.7.2019. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ a b Mäenpää, Arto: Insomnium Interview About ”Heart Like A Grave” @ John Smith Rock Festival 19.7.2019 KaaosTV. 28.7.2019. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Siltanen, Vesa: John Smithin kattaus vahvistuu – mukaan muun muassa Amaranthe ja erikoiskeikan heittävä Insomnium Inferno. 18.2.2019. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Mäenpää, Arto: Emma Gaalan ehdokkaat julki: Battle Beast, Beast In Black, Children Of Bodom, Swallow The Sun sekä Insomnium kilpaavat vuoden metalli Emmasta KaaosZine. 12.12.2019. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Järvinen, Samuli: Battle Beast voitti Emma-gaalassa pokaalin vuoden metallialbumista – taakse jäivät mm. Children of Bodom ja Insomnium KaaosZine. 8.2.2020. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Eerola, Henri: ”Insomnium vuosimallia 2019 painii täysin omassa sarjassaan” – raportti Helsingin-keikalta Inferno. 30.10.2019. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Korhonen, Antti-Jussi: Kaksi suomalaista metallibändiä laskeutui JFK:lle, kun Trump langetti matkustuskiellon – paluu jää nähtäväksi Yle Uutiset. 12.3.2020. Yleisradio. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomniumin ja Omnium Gatherumin Pohjois-Amerikan-kiertue päättyi lyhyeen – ”Huikea taloudellinen tappio” Inferno. 13.3.2020. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium ja Omnium Gatherum tarjoavat korviketta peruuntuneelle kiertueelle livestriimin merkeissä Inferno. 2.4.2020. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium järjestää spesiaalin Winter’s Gate -striimikeikan Inferno. 5.5.2020. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium soittaa lokakuussa striimikeikan – erikoismeininkiä jälleen luvassa Inferno. 15.9.2020. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium soittaa fanien suosikkilevyn kokonaisuudessaan tulevalla livestriimikeikallaan Inferno. 7.4.2021. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium julkaisi uuden singlen – kuuntele The Antagonist Inferno. 16.7.2021. Pop Media. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Siltanen, Vesa: Insomnium julkaisee teemalevyn Pohjolan synkistä vuosista – ensisingle Lilian on levyn harvoja valonpilkahduksia Inferno. 4.11.2022. Pop Media. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Aki Nuopponen: Kuinka karu ja kamala oli Suomen 1600-luku? Haastattelussa aiheesta levyn julkaissut Insomnium ja pari yliopistotutkijaa inferno.fi. 8.4.2023. Viitattu 8.4.2023.
- ↑ Hannah Means-Shannon: Insomnium Ventures Into A Dark Past For ‘Anno 1696’ wildfiremusic.net. 5.11.2022. Viitattu 8.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Arto Mäenpää: Insomnium julkaisee yllätys-EP:n ”Song Of The Dusk”: EP:n massiivinen nimikkoraita julkaistiin tänään kaaoszine.fi. 1.9.2023. Viitattu 15.9.2023.
- ↑ Konsta Hietaniemi: Insomniumin ja Jani Liimataisen tiet eroavat kaaoszine.fi. 16.2.2024. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Akateeminen death metal -yhtye: kirurgi, tohtori ja pari maisteria MTV Uutiset. 25.10.2011. MTV. Arkistoitu 1.2.2017. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Oksanen, Emmi: Akateeminen rokkari Savon Sanomat. 23.07.2009. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Silvast, Jaakko: Keikkaraportti: Insomnium, Hawthorne Theatre, Portland, OG, USA 4.6.2018 Imperiumi. 14.06.2018. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Insomnium-kitaristi ulkona bändistä – toistaiseksi Soundi. 6.2.2015. Pop Media. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Interview: Markus Hirvonen of Insomnium (London, 2017) The Moshville Times. 29.1.2017. Moshville Times. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ Tomy Laisto mukaan Insomniumin kesän keikoille Kaaoszine. 12.6.2024. Viitattu 13.6.2024.
- ↑ Insomnium Encyclopaedia Metallum. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
- ↑ James Weaver: Insomnium announce new EP ‘Songs Of The Dusk’ distortedsoundmag.com. 1.9.2023. Viitattu 5.9.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Insomnium Wikimedia Commonsissa
- Yhtyeen virallinen sivusto (englanniksi)
- Insomnium Encyclopaedia Metallumissa (englanniksi)
| |
---|---|
|
Studioalbumit | |
---|---|
EP:t | |
Kokoelmat |