Inkeri Ketola
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Inkeri Ketola (oik. Helena Inkeri Ketola, o.s. Malm; 11. toukokuuta 1933 Helsinki – 5. tammikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen iskelmälaulaja. Hän levytti iskelmiä vuosina 1959–1962 pääasiassa suomen kielellä, mutta joitakin kappaleita myös ruotsiksi.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketolan puoliso oli Yrjö Herman. Heillä oli kaksi lasta (s. 1951 ja 1953).
Inkeri Ketola oli jo lapsuudessaan musikaalisesti lahjakas. Hän soitti nuoresta tytöstä alkaen harmonikkaa ja oppi helpohkosti korvakuulolta soittamaan kappaleita pianolla vaikkei saanut kumpaankaan soittimeen varsinaista koulutusta. Hänen musiikinopettajansa Kallion yhteiskoulussa suosittelikin hänelle musiikkiopintoja, mitkä sitten toteutuivatkin iskelmälaulu-uran yhteydessä.
Ketola oli ollut sotalapsena Ruotsissa, kuten myös hänen ystävänsä Laila Kinnunenkin ja piti kovasti ruotsinkielisistä lauluista. Äidinkieleltään Ketola olikin ruotsinkielinen.
1960-luvun alkupuoliskolla ei pelkästään iskelmämusiikkia tekemällä päässyt juuri kukaan toimeentuloon. Ketola toimi päätoimisesti myyjättärenä ja hänellä oli jonkin aikaa myös oma lastenvaatekauppa Vuorimiehenkadulla Helsingissä.
Inkeri Ketola joutui jättämään laulu-uransa kesken 1960-luvun alkupuolella epilepsian johdosta. Hän oli kärsinyt nuoruudesta alkaen lievistä poissaolokohtauksista ja niiden lisääntyessä hän ei enää voinut jatkaa esiintymisiä. Lopetettuaan iskelmälaulajan uransa hän jatkoi myyjättärenä vielä noin kymmenen vuotta muun muassa kultasepänliikkeessä, mutta siirtyi sitten sairauseläkkeelle.
Yhtyeet ja laulunopettajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iskelmälaulun opettajana hänelle toimi aluksi Ingmar Englund, jonka orkesterin solistina hän alkoi esiintyä ja tehdä ensimmäiset levynsä 1959. Myös Tapio Yrjä toimi pitkään hänen laulunopettajanaan ja Inkeri keikkaili hänen orkesterinsa solistina ympäri Suomea.
Seuraava ja pitkäaikaisin laulunopettaja oli Eero Wäre, joka on ehkä tunnetuin 60-luvun iskelmälaulajien kouluttaja. Eero Wäreen orkesterin laulusolistina Inkeri Ketola toimi pitkään.
Ossi Malisen orkesterin solistina Inkeri Ketola teki suurimman osan levytyksistään. Myös Nacke Johanssonin orkesterin kanssa hän teki pari levyä. Viimeisimmäksi orkesteriksi, jonka solistina Inkeri Ketola toimi jäi Asser Fagerströmin orkesteri.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tummat silmät / Cerasella, Inkeri Ketola ja Ingmar Englundin yhtye 16.11.1959
- Mä päivänsäteen näin kerran pienen / Ilta tullut on Roomaan, Inkeri Ketola ja Ingmar Englundin yhtye 10.12.1959
- Banjo boy / Tekokukkia, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1960
- Valentino / Bongo-Boy, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1960
- Neiti Sievänen ja minä, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri / Pikkutulppaanilla vain, Kauko Käyhkö ja Ossi Malisen orkesteri 1960
- Jos sormuksen ostat / Ruusuja, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1960
- Billy-Boy, Kai Lind och Inkeri Ketola, Ossi Malinens orkester / Kalkutta, Kai Lind, Ossi Malinens orkester 1961
- Vihdoinkin, vihdoinkin mun / Ahvenan merellä, Inkeri Ketola ja Nacke Johanssonin orkesteri 1961
- Kevätauer, Inkeri Ketola ja orkesteri / Tyttö kehräsi, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1962 (HMV TJ 246)
- Nyt on tehty mitä voi / Liukastuin portaissa, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1962 (HMV TJ 250)
EP-levyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valentino / Banjo boy / Tekokukkia / Bongo boy, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1960 (HMV EGY 93)
- Neiti Sievänen ja minä / Bongo-Boy / Ruusuja / Jos sormuksen ostat, Inkeri Ketola ja Ossi Malisen orkesteri 1960 (HMV EGY 108)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Inkeri Ketolan lauluja Suomen Äänitearkistossa (Arkistoitu – Internet Archive)