Ilmastoviestintä
Ilmastoviestintä ja ilmastonmuutosviestintä viittaavat laajasti viestintään, jossa on aiheena ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset, ilmastopolitiikka sekä esimerkiksi erilaiset ilmastonmuutoksen hillintää edistävät ratkaisut. Ilmastoviestintää koskevan tutkimuksen osa-alueita ovat muun muassa viestinnän kohdeyleisöä koskeva tieto (esimerkiksi asenteet ja arvot) ja kohdeyleisön tarkka määrittely[1][2], viestien kehystäminen[3][4] sekä viestien tarinallistaminen [5].[6][7][8] "Ilmastonmuutoksen ahdistavuus ja tieto siitä, että oma elämäntapamme pahentaa ongelmaa, saa meidät välttelemään koko aihetta".[9] Ilmastoviestinnän tutkimus vastaa näihin ongelmiin tuottamalla tietoa tehokkaista ilmastoviestinnän keinoista.
Ilmastoviestinnän tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmastoviestintää koskeva tutkimusala on kasvanut 2000–2010-luvuilla omaksi tieteenalakseen. Ilmastoviestinnän tutkijoilla on erilaisia määritelmiä sille, mikä kaikki kuuluu ilmastoviestinnän tutkimusalaan. Tutkija Susanne Moser [10] on kirjoittanut ilmastoviestinnän tutkimusta kokoavia artikkeleita[11][12], jotka tuovat laajasti esiin alan monimuotoisia tutkimusaiheita.
Jotkut yliopistot ovat perustaneet ilmastoviestintään keskittyviä tutkimusyksikköjä. Esimerkiksi Yalen yliopistossa toimiva The Yale Program on Climate Change Communication (YPCCC) -ohjelma keskittyy tutkimaan ihmisten ilmastonmuutosta koskevia tietovarantoja, asenteita, politiikkapreferenssejä, käyttäytymistä sekä niiden taustalla vaikuttavia psykologisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä [13]. Lisäksi Oxfordin yliopisto on julkaissut The Oxford Encyclopedia of Climate Change Communication -sivullaan paljon ilmastoviestinnän alan tutkimusta.[14]
Ilmastoviestintä ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andrew John Hoffman (2015) on kirjoittanut kulttuurin ja ilmastokeskustelun suhteesta kirjan How culture shapes the climate debate
Ilmastoviestintä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ei ole vielä ehditty tuottaa paljon ilmastoviestinnän tutkimusta, mutta ilmastoviestinnän käsite on esiintynyt Suomen julkisessa keskustelussa. Suomeen on perustettu Ilmasto- ja ympäristöviestintätieteen yhdistys Ilvies ry. Versuslehdessä julkaistiin vuonna 2019 artikkeli[15] liittyen ilmastoviestinnän tutkimukseen. Vihreään Lankaan on haastateltu 2019 norjalaista psykologia ja tutkijaa Per Espen Stoknesia, jonka mukaan "ilmastonmuutoksen ahdistavuus ja tieto siitä, että oma elämäntapamme pahentaa ongelmaa, saa meidät välttelemään koko aihetta".[9] Itä-Suomen yliopistossa on tehty 2021 pro gradu -työ ilmastoviestinnästä.
Kuntaliitto on julkaissut Ilmastoviestintä kunnissa -oppaan, jossa on muun muassa yleistajuinen katsaus ilmastoviestinnän tutkimukseen ja tutkimustiedon soveltamiseen ilmastoviestinnän suunnittelussa. Lisäksi Suomessa on julkaistu myös ilmastokasvatustyön tueksi Ilmastokasvatuksen polkupyörämalli[16].
Helsingin Sanomat julkaisi työterveyspsykologi Sanna Hyyhön ja nuorisopsykologi Soile Laukkasen mielipidekirjoituksen otsikolla "Ilmastoviestinnässä ei pidä keskittyä yksilöön"[17]. Hyyhön ja Laukkasen mukaan "keskeistä olisi aktivoida tavalliset kansalaiset vaatimaan poliittisia toimia ja yhteiskunnallisia muutoksia". "Muutos tarvittaisiin kuitenkin nopeasti. Sen aikaansaaminen vaatisi, että ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset osaisivat ja rohkenisivat vaatia mittavia poliittisia toimia. Nykyinen, pääasiassa yksilötason kulutusvalintoihin keskittyvä viestintä ei rohkaise ihmisiä puhumaan julkisesti ilmastotoimien tärkeydestä."
Suomeen on perustettu ilmastojournalismiin keskittynyt verkkojulkaisu Hyvän sään aikana.
Lisäksi Suomen julkisessa keskustelussa on esiintynyt ilmastoviestintään liittyvä ilmastoahdistuksen käsite.[18] Suomen mielenterveys ry on julkaissut vuonna 2019 aihetta koskevan oppaan Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen[19]
Ilmastoviestinnän oppaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmastoviestinnästä on julkaistu useita alan tutkimukseen pohjautuvia yleistajuisia oppaita. Suurin osa ilmastoviestinnän yleistajuisista oppaista on vapaasti luettavissa ja ladattavissa verkosta. Ilmastoviestinnän tutkimusta popularisoiva Outreach on julkaissut useita ilmastoviestinnän oppaita[20]. Climate Outreachissa työskentelevät Adam Corner ja Jamie Clarke ovat lisäksi julkaisseet laajasti ilmastoviestinnän tutkimusta kokoavan tietokirjan Talking Climate.
- ecoAmerica (2014)[21]: A Guide to Effective Climate Change Communication.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Donald Hine, Joseph Reser, Mark Morrison, Wendy Phillips, Patrick Nunn, Ray Cooksey: Audience segmentation and climate change communication: Conceptual and methodological considerations. Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, 1.7.2014, nro 5. doi:10.1002/wcc.279 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Donald W. Hine, Wendy J. Phillips, Aaron B. Driver, Mark Morrison: Audience Segmentation and Climate Change Communication. Oxford Research Encyclopedia of Climate Science, 29.3.2017. doi:10.1093/acrefore/9780190228620.013.390 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Nan Li, Leona Yi-Fan Su: Message Framing and Climate Change Communication: A Meta-Analytical Review. Journal of Applied Communications, 5.11.2018, nro 102. doi:10.4148/1051-0834.2189 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ James N. Druckman, Arthur Lupia: Using Frames to Make Scientific Communication More Effective. The Oxford Handbook of the Science of Science Communication, 16.6.2017. doi:10.1093/oxfordhb/9780190497620.013.38 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Michael D. Jones, Holly Peterson: Narrative Persuasion and Storytelling as Climate Communication Strategies. Oxford Research Encyclopedia of Climate Science, 22.8.2017. doi:10.1093/acrefore/9780190228620.013.384 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Ezra M. Markowitz, Meaghan L. Guckian: Psychology and Climate Change, s. 35–63. Academic Press, 1.1.2018. ISBN 978-0-12-813130-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.1.2020).
- ↑ Susanne C. Moser: Reflections on climate change communication research and practice in the second decade of the 21st century: what more is there to say? WIREs Climate Change, 2016, nro 3, s. 345–369. doi:10.1002/wcc.403 ISSN 1757-7799 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Susanne C. Moser: Communicating climate change: history, challenges, process and future directions. WIREs Climate Change, 2010, nro 1, s. 31–53. doi:10.1002/wcc.11 ISSN 1757-7799 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ a b ”Suurin este ilmastonmuutoksen torjumiselle on korviemme välissä” Vihreä Lanka. 8.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Susanne Moser — Publications: Communications Publications www.susannemoser.com. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Susanne C. Moser: Reflections on climate change communication research and practice in the second decade of the 21st century: what more is there to say? WIREs Climate Change, 2016, nro 3, s. 345–369. doi:10.1002/wcc.403 ISSN 1757-7799 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Susanne C. Moser: Communicating climate change: history, challenges, process and future directions. WIREs Climate Change, 2010, nro 1, s. 31–53. doi:10.1002/wcc.11 ISSN 1757-7799 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ The Yale Program on Climate Change Communication Yale Program on Climate Change Communication. Viitattu 16.1.2020. (englanti)
- ↑ The Oxford Encyclopedia of Climate Change Communication Oxford University Press, oxfordre.com. (englanniksi)
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ Vieraskynä: Ilmastoviestinnässä ei pidä keskittyä yksilöön Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Ilmastonmuutos ahdistaa, mutta huolen voi kääntää toiminnaksi Helsingin yliopisto. 14.4.2018. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ [3] (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ [4]
- ↑ ecoAmerica Research & Guides. American Climate Perspectives ecoAmerica. Viitattu 16.1.2020. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Liikaa linkkejä |
Oppaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Climate Outreach (2019): Recommendations for engaging young people with climate change campaigns[vanhentunut linkki]
- Climate Outreach (2019): Broadening engagement with Just Transition
- Climate Outreach (2019): Effective communication guide: using values to promote sustainable ways of doing business
- Cornell Studies in Environmental Education (2018): Communicating Climate Change A Guide for Educators
- Opettajan opas ilmastonmuutokseen, ilmastoviestintään ja vastamainostyöpajan ohjaamiseen
- Climate Outreach (2018): Principles for effective communication and public engagement on climate change – A Handbook for IPCC authors (Arkistoitu – Internet Archive)
- Climate Outreach (2018): Climate communication in practice: how are we engaging the UK public on climate change?
- George Marshall (2015): Don't Even Think About It. Why Our Brains Are Wired to Ignore Climate Change (Arkistoitu – Internet Archive)
- Climate Outreach (2015): Climate Visuals Seven principles for visual climate change communication (Arkistoitu – Internet Archive)
- Andrew John Hoffman (2015): How culture shapes the climate debate
Ilmastoviestinnän julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Springer on julkaissut Handbook of Climate Change Communication: Vol. 1 -kirjan, johon kerätty yhteen ilmastoviestinnän alan tutkimusta.
- Ezra M.Markowitz & Meaghan L. Guckian (2018): Climate change communication: Challenges, insights, and opportunities
- Susanne Moser (2016): Reflections on Climate Change Communication Research and Practice in the Second Decade of the 21 st Century: What More Is There to Say?
- Susanne Moser (2010): Communicating Climate Change: Opportunities and Challenges for Closing the Science-Action Gap.
- Brigitte Nerlich, Nelya Koteyko, Brian Brown (2009): Theory and language of climate change communication