Ilmakuljetus
Ilmakuljetus eli lentokuljetus (engl. airlift) on ihmisten ja tarvikkeiden kuljettamista lentäen sotilaskuljetuskoneilla. Ilmakuljetuksia voidaan käyttää esimerkiksi sotilasjoukkojen ja -kaluston, loukkaantuneiden ja kaatuneiden sotilaiden, humanitaarisen avun sekä joissain tapauksissa siviilien kuljettamiseen.
Sotilasvoiman siirtäminen lentäen on nykyään hyvin tärkeä osa etenkin suurvaltojen voimanosoituskykyä ja sotilasoperaatioiden logistiikkaa. Ilmakuljetukset on ehdottomasti nopein tapa siirtää voimaa, ja se onnistuu lähes minne tahansa maailmassa. Nykyaikaista suurempaa sotaa tuskin voisi voittaa ilman toimivaa lentologistiikkaa. Ilmakuljettaminen on kuitenkin kallista, ja vain muutamilla valtioilla on kyky laajamittaisiin joukkojensiirtoihin lentäen.[1][2][3]
Suurempien tapahtumien, yleensä kriisien yhteydessä voidaan puhua ilmasillasta, jolloin ihmisiä ja/tai tavaraa ilmakuljetetaan jatkuvasti johonkin tai jostain pois. Esimerkiksi Berliinin saarron aikana länsiliittoutuneet huolsivat kaupunkia yksinomaan lentoteitse, ja useita kertoja historiassa siviilejä on evakuoitu turvaan kriisialueelta lentäen. Tälläisissä tapauksissa sotilaskoneiden lisäksi saatetaan tarvita siviililentoyhtiöiden kalustoa.
Toimintaperiaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
On muutamia tapoja, joilla materiaali ja henkilöstö voidaan saada kohdealueelle. Ilmeisin tapa on laskeutua koneella sopivalle lentokentälle, kuten lentoasemalle tai lentotukikohtaan, jossa lasti puretaan. Se on helpointa, kun alue on turvallinen, mutta vaikeaa, jos aluetta miehittää vihollinen. Läheskään aina sopivaa lentokenttää ei ole tarjolla, ja kentät ovat haavoittuvaisia vihollisen ilmaiskuille. Joukot pitää siis viedä ystävällismieliselle lentokentälle tai laskeutumisalue saada ensin muuten haltuunsa. Useat sotilaskuljetiskoneet suunnitellaan niin, että ne kykenevät toimimaan lyhyiltä ja huonokuntoisilta kiitoteiltä.[2][3][4]
Toinen tapa on ilmapudottaa tavarat ja ihmiset laskuvarjoilla kohdealueelle. Laajemmissa operaatioissa ilmapudotusta voidaan käyttää operaation ensimmäisessä vaiheessa, jossa pienempi määrä joukkoja pudotetaan vihollisalueelle ottamaan esimerkiksi kuljetuskoneille soveltuva lentokenttä haltuunsa, jotta lisäjoukot voidaan seuraavaksi tuoda alueelle helpommin. Pudotus toimii silloinkin, kun lentokenttää ei ole.[1][4]
_supply_drop_at_Jo_Ju_Air_Strip_during_the_joint_Korean-U_DF-ST-90-06019.jpg)
Yhdysvaltain ilmavoimat on käyttänyt myös low-altitude parachute-extraction system (LAPES) -tekniikkaa, jossa lentokone lentää hyvin matalalla laskeutumisalueen yllä, ja lasti pudotetaan maahan. Tämä on hyödyllistä, jos laskeutumialue on niin pieni, ettei lastia voida ilmapudottaa korkealta tarkasti. Tekniikka on kuitenkin vaarallinen, eikä sitä enää käytetä.[5]
Taktinen ja strateginen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmakuljetukset voidaan jakaa kahteen luokkaan, vaikka niiden rajat ovatkin teoreettiset ja usein päällekkäin menevät. Taktinen ilmakuljetus tarkoittaa henkilöstön ja varusteiden kuljettamista sotatoimialueen sisällä, yleensä lyhyitä matkoja. Taktiset kuljetuskoneet ovat pienempiä, ja helikoptereita käytetään.[3][6]
Strateginen ilmakuljetus tarkoittaa sotilasvoiman siirtämistä pitkän matkan päähän lentäen. Vaikkapa silloin, kun joukkoja ja kalustoa siirretään kaukana sijaitsevalle sotatoimialueelle kesken sodan tai ennen hyökkäystä. Vastaavasti omaa sotilasvoimaa tai siviilejä voidaan tuoda takaisin kotiin ja haavoittuneita evakuoida sodasta turvaan. Strategiset kuljetuskoneet ovat suuria, ja ne voivat kantaa paljon kuormaa pitkän matkan. Kantamaa voidaan lisätä ilmatankkauksilla. Vaikka ajoneuvoja ja jopa panssarivaunuja voidaan ilmakuljettaa, suurten kalustomäärien siirtäminen lentäen on kallista, ja siksi parempi tehdä laivoilla, jos aikaa on paljon. Strateginen ilmakuljetus on tärkeä kyky etenkin suuremmille asevoimille, koska ilman sitä on vaikeaa hoitaa aikakriittistä logistiikkaa ja suorittaa suurempia operaatioita myös kaukana kotimaasta.[1][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajatus ilma-alusten käyttämisestä kuljetuksiin on ollut olemassa niin kauan kuin ajatus ilma-aluksistakin. Yksi ensimmäisistä taistelutilanteessa tehdyistä ilmakuljetuksista tapahtui ensimmäisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1915 ja alkuvuodesta 1916, kun britit kuljettivat ja pudottivat tarvikkeita lentokonein osmaneja vastaan raskaita tappioita kärsineille ja saarroksiin jääneille joukoilleen Mesopotamiassa. Tämä kuitenkin lopulta epäonnistui ja loukussa olleet vielä jäljellä olevat britit antautuivat, koska osmanijoukot ja saksalaiset lentokoneet tekivät brittien lentotoiminnasta hyvin vaikeaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana toteutettiin myös ensimmäiset lääkinnälliset evakuoinnit eli haavoittuneiden kuljettaminen lentäen.[7]
Ilmakuljetusten kehittäminen alkoi toden teolla maailmansotien välisenä aikana. Samaan aikaan myös kaupallinen lentoliikenne kehittyi ja ennen toista maailmansotaa suunniteltiin kunnollisia kuljetuskoneita. Sotilasilmakuljetukset yleistyivät kunnolla toisessa maailmansodassa. Etenkin Yhdysvallat panosti kuljetuskoneisiin, koska sen täytyi ilmakuljettaa sotilasvoimiaan sotatoimialueille kauas Eurooppaan ja Tyynellemerelle. Lentokoneet olivat kehittyneet jo niin paljon, että niiden käyttäminen oli käytännöllinen tapa kuljetuksiin.[7]
Sodan suurin ilmakuljetusoperaatio oli The Hump, muutaman vuoden jatkunut Kiinassa olleiden liittoutuneiden joukkojen huoltaminen lentoteitse, koska Japani oli katkonut maa- ja meriyhteydet. Paluulennoilla puolestaan tuotiin loukkaantuneita pois taistelualueilta ensimmäistä kertaa suurissa määrin. Euroopassa sekä liittoutuneet että natsi-Saksa tekivät ilmakuljetuksia koko sodan ajan. Normandian maihinnousua tuettiin massiivisilla laskuvarjojoukkojen pudotuksilla sekä muilla ilmakuljetuksilla ja -pudotuksilla, jotka olivat suuressa roolissa koko Saksan miehittämien alueiden takaisinvaltausen ajan.[7]
Sodan jälkeen 1948–1949 länsiliittoutuneet toteuttivat Berliinin ilmasillan (Operaatio Vittles), koska Neuvostoliitto saartoi Länsi-Berliiniä, eikä sen huoltamiseen ollut muuta tapaa sytytämättä sotaa. Lentokoneet kuljettivat yli 2 miljoonaa tonnia ruokaa ja tarvikkeita lennoilla, joita lennettiin kellon ympäri. Berliinin ilmasilta on suurin ilmakuljetusoperaatio, ja se todisti ilmakuljetusten kyvyt logistiikassa.[7]
Kylmän sodan aikana lentokoneet jatkoivat kehittymistään ja helikoptereista tuli yleisiä. Yhdysvallat teki paljon suuressa roolissa olleita ilmakuljetuksia kylmän sodan aikaisissa konflikteissaan: Korean sodassa 1950-luvun alussa, Vietnamin sodassa 1960–1970-luvuilla, Grenadan miehityksessä 1983, Panaman valtauksessa 1989 ja Persianlahden sodassa 1990-luvun alussa.[7]
Biafran ilmakuljetus tehtiin vuosina 1967–1970 Biafran sodan aikana. Kristillinen Joint Church Aid (JCA) lensi suurimman osan, 5 314 lentoa, jotka kuljettivat yli 60 000 tonnia humanitaarista apua Nigeriaan. Sitä on kutsuttu historian suurimmaksi siviili/ei-taistelutoimissa tehdyksi ilmakuljetusoperaatoksi.[8]
Ihmismäärältään historian suurin ilmakuljetusevakuointi tapahtui vuonna 1990, kun Intia evakuoi yli 170 000 kansalaistaan lentäen Kuwaitista Irakin miehittyä maan. 488 lentoa käsittäneisiin ilmakuljetuksiin osallistui Air India ja Intian ilmavoimat. Kuwaitin miehitys johti Yhdysvaltain johtaman liittouman väliintuloon eli Persianlahden sotaan. Intia on myöhemminkin evakuoinut suuren määrän kansalaisiaan konfliktialueilta.[9]
Kylmän sodan jälkeen 2000-luvulla Yhdysvallat toteutti jälleen valtavasti ilmakuljetuksia ja -pudotuksia Lähi-itään muun muassa Afganistanissa ja Irakissa, osana terrorisminvastaista sotaa.
Afganistanin evakuointi 2021 on suurin Yhdysvaltojen toteuttama ilmakuljetusevakuointi. Elokuussa 2021 yli 120 000 ihmistä kuljetettiin pois Afganistanista 778 lennolla, joita lennettiin Yhdysvaltain ilmavoimien kuljetuskoneilla, siviilikoneilla ja Yhdysvaltain liittolaismaiden koneilla. Evakuointi kesti 17 päivää; keskimäärin noin 7 500 ihmistä kuljetettiin päivässä. Evakuointi oli seurausta yhdysvaltalaisten ja muiden länsimaalaisten joukkojen vetäytymisestä pois Afganistanin sodasta, mikä johti Talibanin nopeaan valtaanpääsyyn. Länsimaat lennättivät maasta turvaan siviilejä, jotka olisivat joutuneet vaaraan Talibanin hallitsemassa maassa.[10][11]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ilmavoimilla on nykyisin kolme CASAn (nykyään Airbusin) C-295M -kuljetuskonetta, jotka ovat kohtalaisen pieniä ja luetaan taktisiksi. Raskaampi ilmakuljetuskyky Suomella on Nato- ja EU-liittolaisten avulla. Suomi on kuuluu lisäksi monikansalliseen Strategic Airlift Capabilityyn (SAC), jonka Heavy Airlift Wingillä on kolme raskasta C-17-kuljetuskonetta. Niiden tukikohta on Unkarissa, ja yhteistyöhön kuuluvat maat saavat käyttää niitä 2020-luvulla Suomessa on pohdittu suurempien kuljetuskoneiden hankkimista tai tiiviimpää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, joilla koneita on.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sturch, James P.: Strategic Airlift: Strenghts and Weaknesses (.pdf) 1999. Defense Technical Information Center (U.S. Army War College). Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Airlift and Logistics Strategies in Air Force Operations defence-industries.com. 21.6.2024. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Uplifted: The Case for Small Tactical Airlift War on the Rocks. 1.5.2019. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Rich, Daniel: Why Airdrop? (.pdf) Royal Air Force/UK Ministry of Defence. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Low Altitude Parachute Extraction System (LAPES) globalsecurity.org. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Maywald, Jacob D.; Reiman, Adam D.; Johnson, Alan W. ja Overstreet, Robert E.: The Myth of Strategic and Tactical Airlift (.pdf) 2017. Air University. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Fricano, Michael: The Evolution of Airlift Doctrine and Organization (.pdf) 1996. Defense Technical Information Center (U.S. Air War College/Air University). Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ The amazing Biafran airlift: Heroics in the sky and on the ground concernusa.org. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Shreya Pareek: Did You Know That The Largest Air Evacuation In History Was Done By India? The Better India. 18.2.2015. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Friden, Liz: Air Force colonel recalls the last flights out of Kabul in one of the largest evacuations in history Fox News. 2.9.2022. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Inside the Afghanistan airlift: Split-second decisions, relentless chaos drove historic military mission The Washington Post. 27.9.2021. Viitattu 28.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Suomen ilmakuljetuskyvyn tarve kasvussa - yksi uusi vaihtoehto esittäytyi jo syyskuussa Pirkkalassa lentoposti.fi. 14.10.2022. Viitattu 28.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilmakuljetus Wikimedia Commonsissa
