Iiu Susiraja
| Iiu Susiraja | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. syyskuuta 1975 Turku |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | valokuvataiteilija |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | surrealismi |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Iiu Susiraja (vuoteen 2006 Pirre Karvinen, s. 15. syyskuuta 1975 Turku) on suomalainen valokuvataiteilija. Susiraja tunnetaan valokuvistaan ja videoistaan, joissa hän usein esiintyy itse.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Susiraja vietti lapsuutensa Turun Hepokullan ja Nättinummen kerrostalolähiöissä.[2] Hän on valmistunut Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta maalariartesaaniksi 1996 ja tekstiiliartenomiksi 2005 sekä Turun taideakatemiasta kuvataiteilijaksi vuonna 2012.[1] Vuosina 2012–2016 Susiraja suoritti taiteen maisterin tutkinnon Kuvataideakatemian tila- ja aikataiteen osastolla.[3]
Susirajan teoksia on ollut näytteillä Suomen lisäksi myös ulkomailla. Marraskuussa 2016 hänellä oli yksityisnäyttely Ramiken Crubicle -galleriassa New Yorkissa.[4] Vuonna 2018 Susirajalla oli näyttely Los Angelesissa.[5] Valokuvaaja Soili Mustapään mukaan ”Susiraja kuvaa arkea sellaisena kuin se on. Se on joskus raadollisen tylsää aikaa, kun ei tapahdu oikein mitään. Hän rikkoo kuvissaan arjen sääntöjä oudoilla yhdistelmillä ja käyttää yllättävillä tavoilla tuttuja esineitä.”[6]
Syksyllä 2022 uutisoitiin, että Susirajan näyttely on esillä 2023 New Yorkin Modernin taiteen museo MoMA:n Queensissä sijaitsevassa PS1-tilassa, joka on pienempiä ja kokeellisempia näyttelyitä järjestävä MoMA:n yksikkö.[7]
Susisajalle myönnettiin Suomi-palkinto 2023.[8]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salminiitty, Miiru & Kaurahalme, Teea & Tammi, Taina & Susiraja, Iiu: Kolmesti. Lieto: Taina Tammi, 2007. ISBN 978-952-92292-5-3
- Susiraja, Iiu ym.: Kuivakka ilo. (Näyttely 15.3.–28.7.2019 Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki. Nykytaiteen museon julkaisuja 164) Helsinki: Parvs, 2019. ISBN 978-952-72263-5-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Curriculum Vitae Iiu Susiraja Iiu Susiraja. Viitattu 5.4.2013.
- ↑ Friman, Laura: Maailmalla kohuttu Iiu Susiraja ei suostu pitämään pulleutta piilossa – Nyt-liitteessä julkaistu artikkeli uusintana: Muoto ja kuva Helsingin Sanomat. 27.1.2011. Viitattu 5.4.2013.
- ↑ Iiu Susiraja – Kuivakka ilo. 15.03.2019 – 28.07.2019. Kiasma. Arkistoitu 22.4.2019. Viitattu 22.10.2020.
- ↑ Koivuranta, Riitta: Rujoista omakuvistaan tunnettu suomalaistaiteilija Iiu Susiraja sai oman näyttelyn New Yorkiin Helsingin Sanomat. 8.11.2016. Viitattu 11.11.2016.
- ↑ Parkkinen, Pia: Iiu Susirajan rohkeat omakuvat iskivät Yhdysvalloissa suoraan hermoon – nauravat röyhkeästi kauneusihanteille Yle Uutiset. 21.5.2018. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Mustapää, Soili: Taiteilijatapaaminen: Iiu Susiraja Ihmemaassa. Kulttuurikirjeenvaihtaja-blogi. 8.3.2011. Turun kaupunki. Arkistoitu 11.3.2011. Viitattu 5.4.2013.
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Iiu Susiraja saa näyttelyn MoMA-museoon. Helsingin Sanomat, 20.11.2022, s. B 18. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.11.2022.
- ↑ Suomi-palkinnot ansioituneille taiteilijoille Valtioneuvosto. 5.12.2023. Viitattu 7.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yle Turku: Videot: Iiu Susiraja taiteilee tuhmaa pullaa Yle Turku: Videot. Viitattu 18.12.2020.
- Fogelholm, Sonja: Iiu Susirajan kuvissa leikitään ruualla ja selfie-ilmiöllä Yle Elävä arkisto. 5.11.2014. Viitattu 18.12.2020.
- TEDxHelsinki – Iiu Susiraja - Esineet taiteen tekemisen välineenä_Artifacts as Tools in Art TEDx Talks / Youtube. 29.11.2011. Viitattu 18.12.2020.
- Frank, Priscilla: Artist’s Strange And Beautiful Images Challenge Our Definition Of The Selfie HuffPost. 6.12.2017. Viitattu 18.12.2020. (englanniksi)
- Kuusi kuvaa Iiu Susirajan elämästä, 17.9.2022 Yle Radio 1
