Ihalaisi
Ihalaisi[1] (ven. Иголино, Igolino) oli inkeriläinen kylä, joka kuului Järvisaaren luterilaiseen seurakuntaan, nykyään Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä. Kylä mainittiin joskus nimellä Pienautio.
Kylä sijaitsi Ihalaistenjoen rannalla, ja sen perustivat siirtolaiset Suomesta 1800-luvun puolivälissä, Aleksandrovkan eli Markkovan hovilta vuokratuille maille. Järvisaarella näitä siirtolaisia kutsuttiin karjalaisiksi. He lunastivat Ihalaisiin kylän omakseen 1900-luvun alussa. Tilat olivat siellä huuttareita (ven. хутор, hutor) eli erillisiä tiloja, joiden talot sijaitsivat kaukana toisistaan. Ihalaisiin kylässä oli 1900-luvun alussa 13 taloa. Vuonna 1926 kylässä oli 15 taloa ja 68 asukasta, niistä suomalaisia 54.[2] Ihalaisissa asui myös virolaisia.
Suomalaissiirtolaiset ja heidän jälkeläisensä saivat vielä neuvostoajan alussa säilyttää Suomen kansalaisuuden. Vuonna 1938 neuvostoviranomaiset vaativat Suomen kansalaisia joko lähtemään maasta tai luopumaan kansalaisuudestaan. Samana vuonna kesällä oli annettu määräys, jonka mukaan kaikkien piti asua kylissä lähellä toisiaan eikä siirtolaisten tapaan huuttareilla, yksinäistiloilla. Määräyksen seurauksena lähes kaikki talot siirrettiin Metsäpirtin ja Korkan yhteyteen, joten vuonna 1939 kylässä oli enää kaksi taloa.[1].
Kylän suvut 1900-luvun alussa: Alanko (kotoisin Jämsästä), Kaartinen (Jaakkima), Kammonen (Jaakkima), Klemettilä (Luumäki), Kontio (Pielisjärvi), Hakkarainen (Kontiolahti), Littunen (Kurkijoki), Miettinen (Nilsiä), Rompponen (Suomi), Sinkkonen, (Jaakkima), Talikka (Kurkijoki), Tepponen (Suomi), Tuovinen (Suomi), Teräväinen (Parikkala).[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Robin Easton: Järvisaaren Suomalaiset 1702–1943 Inkerin kulttuuriseura, 2013.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.