Igor Sikorsky
| Igor Sikorsky | |
|---|---|
 Igor Sikorsky (1960). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. toukokuuta 1889 Kiova |
| Kuollut | 26. lokakuuta 1972 (83 vuotta) Connecticut |
| Insinööri | |
| Koulutus | Kiovan polytekninen instituutti, Kiovan polytekninen instituutti, Pietarin merikadettikoulu ja Q4348927 |
Igor Sikorsky (25. toukokuuta 1889 Kiova – 26. lokakuuta 1972 Connecticut) oli amerikanvenäläinen ilmailun pioneeri. Hänen saavutuksiaan ovat ensimmäinen nelimoottorinen lentokone ja ensimmäinen moderni helikopteri.[1]
Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sikorsky syntyi Kiovassa venäläis-ukrainalais-puolalaiseen sukuun.[1] Sikorskyn isä oli lääkäri ja psykologian professori. Hänen äitinsä oli myös koulutukseltaan lääkäri, mutta ei koskaan työskennellyt lääkärinä. Sikorskyn äidin kiinnostus taiteeseen sekä Leonardo da Vincin elämään ja töihin vaikutti epäilemättä nuoren Igorin varhaisiin kokeiluihin lentolaitteiden pienoismalleilla. Sikorsky rakensi 12-vuotiaana pienen kuminauhan avulla toimivan helikopterin, joka nousi ilmaan.[2]
Sikorsky suoritti tutkinnon Pietarin laivastoakatemiassa, opiskeli tekniikkaa Pariisissa ja pääsi 1907 Pietarin polyteknillisen instituutin koneenrakennusosastolle. Hän ei suorittanut siellä loppututkintoa vaan palasi Pariisiin 1907, joka oli tuolloin ilmailun kehityksen keskus.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankittuaan 25-hevosvoimaisen Anzani-moottorin hän yritti Kiovassa rakentaa helikopteria. Moottori osoittautui liian pienitehoiseksi ja tietotaito puutteelliseksi. Kopterimalleista toinen saatiin nousemaan ilmaan vuonna 1910, mutta vain ilman lentäjän painoa. Käytön synnyttämä värinä osoittautui rakennetta vahingoittavaksi ja roottorin muotoilussa oli kehittämistä.[1]
Sikorsky ryhtyi kehittämään kiinteäsiipisiä lentokoneita. Hänen ensimmäinen onnistunut lentokonemallinsa oli S-2 ja viides lentokone S-5 herätti kansallista huomiota ja sai FAIn lisenssin numero 64. Sikorskyn S-6A voitti vuonna 1912 Moskovan kansainvälisissä ilmailunäyttelyissä pääpalkinnon ja saman vuoden syksyllä Pietarissa järjestetyn sotavoimien kilpailun palkinnon. Sikorskysta tuli Baltian rautateiden vaunutehtaan lentokoneosaston päällikkö. Yksimoottoristen lentokoneiden moottoriongelmien aiheuttamien lukuisten lento-onnettomuuksien seurauksena hän päätti kehittää useampimoottorista konetta. Tarkoituksen oli rakentaa suuri, kahdella 100-hevosvoimaisella Argus-traktorimoottorilla varustettu Bolshoi Baltiski-lentokone. Koska moottoriteho osoittautui liian pieneksi, tehtiin koneesta nelimoottorinen versio. Suuren ja raskaan koneen ensilento 13. toukokuuta 1913 kuitenkin epäonnistui pahoin. Toinenkin samana vuonna rakennettu nelimoottorinen kone rikkoontui, kun sitä saattaneen lentokoneen moottori irtosi ja osui yläilmoissa nelimoottoriseen koneeseen. Kokemuksista opittiin. Seuraavaksi rakennettiin vieläkin suurempi, siipiväliltään 31-metrinen, kahdella 140 hv ja kahdella 130 hv moottorilla ja lämmitetyllä hytillä varustettu siviililentokone. Kone lensi ensilentonsa helmikuussa 1914. Tästä muokattiin sodan johdosta Ilja Muromets -niminen pommikone. Vuoteen 1918 mennessä noin 80 alkuperäisen mallin pohjalta kehitettyä pommikonetta oli rakennettu Venäjän keisarikunnan ilmavoimille.[1] Venäjän vallankumous sai Sikorskyn muuttamaan Ranskaan, missä hänet palkattiin suunnittelemaan pommikone ympärysvalloille. Kone ei kuitenkaan valmistunut ennen sodan loppumista.
Venäjän vallankumouksen ja Saksan romahduksen jälkeisenä sekasortoisena aikana Sikorsky ei nähnyt enää juurikaan mahdollisuuksia lentokoneiden kehittämiseen Euroopassa. Hän päätti aloittaa kokonaan alusta Yhdysvalloissa ja muutti maaliskuussa 1919 New Yorkiin siirtolaisena. Yhdysvalloissa Sikorsky toimi aluksi useita vuosia luennoitsijana ja opettajana vaatimattomissa oloissa ja yritti löytää itselleen paikan sodanjälkeisessä lentokoneteollisuudessa. Vuonna 1923 hän perusti muutaman kumppanin kanssa oman yhtiön, Sikorsky Aero Engineering Corporationin. Osa Sikorskyn kumppaneista oli entisiä venäläisiä upseereita. Yritys toimi aluksi vanhassa navetassa Long Islandilla. Sikorsky sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1928.[2]
Vuonna 1929 yhtiöstä tuli United Aircraft Corporationin osasto, ja sillä oli suuri nykyaikainen tehdas Connecticutin Bridgeportissa.[2] Yhtiön ensimmäinen kokometallinen kuljetuskone oli S-29A, jonka pohjalta muotoutuivat nopeat kokometalliset matkustajakoneet. Amfibiolentokone S-38:sta tuli menestys. Pan American Airlines osti sen Latinalaisen Amerikan reiteille. Kesällä 1937 Pan American aloitti Tyynenmeren sekä Atlantin ylittävän lentoliikenteen ensimmäisellä nelimoottorisella S-42 Clipperillä[2]. Myös S-44 oli suuri menestys.
Vuoden 1939 alussa Sikorsky palasi vanhan rakkautensa pariin. Hän aloitti VS-300-helikopterin suunnittelun. Hänellä oli vihdoin käytössään hyvin koulutettu insinööriryhmä. Syyskuun 14. päivänä 1939 VS-300 nousi maasta ensilennolleen. Sen pääsuunnittelija toimi itse lentäjänä; koko uransa ajan Sikorsky vaati, että sai tehdä itse jokaisen uuden mallin ensimmäisen koelennon. Vuonna 1941 hän teki parannetulla koneella kansainvälisen lentoajan ennätyksen, joka oli 1 tunti 32,4 sekuntia.[2] VS-300 -helikopterista tuli vuonna 1943 sarjavalmistuksen alettua R-4 -sotilashelikopteri.
Sikorsky jäi eläkkeelle yhtiönsä suunnittelujohtajan virasta vuonna 1957, mutta toimi aktiivisesti konsulttina aina kuolemaansa saakka. Sikorsky sai useita tieteen ja tekniikan kunniatohtorin arvoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa sekä ilmailualan korkeimpia mitaleja ja palkintoja, kuten Pyhän Vladimirin ristin Venäjältä, New Yorkin ilmailutieteiden instituutin (Institute of Aeronautical Sciences) Sylvanus Albert Reed -palkinnon vuonna 1942, Yhdysvaltain presidentin ansiomerkin vuonna 1948, Daniel Guggenheim -mitalin ja -sertifikaatin vuodelta 1951, Elmer A. Sperry -palkinnon vuonna 1964 ja kansallisen puolustuspalkinnon vuonna 1971.[2]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ilja Muromets, matkustajakoneesta pommikoneeksi muutettu lentokone. -
S-38-lentoveneen piirustuksia -
S-42-lentovene -
Sikorsky R-4 –helikopteri vuodelta 1946
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Igor Sikorsky: One Man, Three Careers, Rénald Fortier, National Aviation Museum/ Musée national de l’aviation, Canada; tiedostomuoto= pdf, ajankohta, viitattu 22.7.2014, (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Johnston, S. Paul: Igor Sikorsky Encyclopedia Britannica. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Igor Sikorsky Wikimedia Commonsissa
