Idriss Déby

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Idriss Déby Itno
دريس ديبي‎
Tšadin presidentti
2. joulukuuta 1990 – 20. huhtikuuta 2021
Edeltäjä Hissène Habré
Seuraaja Mahamat Kaka
Henkilötiedot
Syntynyt18. toukokuuta 1952
Fada
Kuollut20. huhtikuuta 2021 (68 vuotta)
Puoliso Amani Moussa Hilali
Tiedot
Puolue Kansallinen pelastusliike
Uskonto islam
Etnisyys zaghawa
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo kenraali
Taistelut ja sodat Tšadin sisällissota

Idriss Déby Itno (1952 Fada[1]20. huhtikuuta 2021[2])[3] oli Tšadin presidentti ja Kansallisen pelastusliikkeen johtaja.

Déby oli aluksi kenraalina Tšadin sisällissodassa. Toinen joulukuuta 1990 hänen joukkonsa marssivat vastarintaa kohtaamatta pääkaupunki N’Djamenaan. Väliaikaisen hallituksen kolmen kuukauden mittaisen hallituskauden jälkeen Débystä tuli presidentti. Déby valittiin presidentiksi viisi kertaa uudelleen. Oppositio boikotoi vuosien 2006 ja 2011 vaaleja.[4]

Nuoruus ja nousu valtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Déby syntyi kertoman mukaan zaghawiin kuuluneen paimenen poikana.[5] Tšadin sisällissodan aikana 1970-luvun alussa Déby liittyi armeijaan, ja hän lähti vuonna 1976 Ranskaan hakemaan lisäkoulutusta. Hän sai lentäjän lupakirjan ja palasi vuonna 1978 Tšadiin.[1]

Déby asettui tukemaan Hissène Habréa, joka oli yksi kapinallisjohtajista. Déby nousi Habrén joukkojen keskushahmoiksi, ja Habré onnistui nousemaan valtaan vuonna 1982. Déby tunnustettiin erinomaiseiksi sotastrategiksi, ja hänet valittiin asevoimien komentajaksi. Déby lähti vuonna 1985 jälleen Ranskaan lisäkoutulukseen. Hän osallistui École supérieure de guerren upseerikoulutukseen.[1] Palattuaan hän toimi presidentin sotilasneuvonantajana. Déby johdatti Tšadin–Libyan konfliktissa Tšadin joukkoja voittoon vuonna 1987 niin sanotussa Toyota-sodassa. Déby käytti taisteluissa nopeita asein varustettuja lava-autoja, mistä muodostui sittemmin alueella usein käytetty sotataktiikka.[5]

Habrén ja Débyn välit huononivat, ja ja Habré syytti huhtikuussa 1989 Débyä vallankaappauksen valmistelusta, jonka jälkeen Déby pakeni Sudaniin ja perusti siellä Kansallisen pelastusliikkeen. Déby aloitti Darfurin alueelta sodankäynnin Habrén joukkoja vastaan. Habré vetäytyi vuoden 1990 lopulla, ja Déby pystyi valtaamaan N’Djamenan.[1] Kolmen kuukauden väliaikaishallituksen jälkeen Déby nimettiin maan presidentiksi. lähde?

Presidenttinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 Déby voitti maan ensimmäiset monipuoluepresidentinvaalit. Hänet valittiin uudelleen myös 2001, 2006, 2011, 2016 ja 2021. Oppositio boikotoi vuosien 2006 ja 2011 vaaleja.[4] Vuoden 2016 vaaleissa Deby sai 62 prosenttia, tärkein vastaehdokas Saleh Kebzabo 13% annetuista äänistä.[6]

Toukokuun alussa 2018 maassa tehtiin perustuslain muutos, joka vahvisti presidentin asemaa. Sen jälkeen hän hallitsi yksin, ilman pääministeriä tai varapresidenttiä. Pääministeri Albert Pahimi Padacké ja hänen hallituksensa erosivat lain vahvistamisen jälkeen.[7] Hänet valittiin jatkoon vuoden 2021 vaaleissa, mutta hän menehtyi kotimaansa etulinjan taisteluissa 20. huhtikuuta 2021.[8]

Débyn kuoltua hänen poikansa Mahamat Kaka nimitettiin maan presidentiksi erillislailla.[9]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Déby oli naimisissa Amani Moussa Hilalin kanssa. Hänen vaimonsa isän sanotaan kuuluvan Sudanin janjaweedin johtohahmoihin.[10]

  1. a b c d Idriss Déby Encyclopedia Britannica. 20.4.2021. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  2. Simo Ortamo, Armeija: Tšadin presidentti on kuollut rintamalla saamiinsa vammoihin Yle.fi, uutiset 20.4.2021, viitattu 20.4.2021
  3. https://news.sky.com/story/president-of-chad-dies-in-clashes-with-rebels-one-day-after-winning-election-12281147
  4. a b Chad Timeline 8.5.2018. BBC News. Viitattu 21.10.2013. (englanniksi)
  5. a b Idriss Déby obituary: End of Chad's 'Great Survivor' BBC News. 20.4.2021. BBC. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  6. Chad's President Idriss Deby wins fifth term BBC news. 22.4.2016. Viitattu 3.12.2018. (englanniksi)
  7. Chad PM resigns as constitutional changes boost president's powers The Nation. 4.5.2018. Viitattu 3.12.2018. (englanniksi)
  8. https://news.sky.com/story/president-of-chad-dies-in-clashes-with-rebels-one-day-after-winning-election-12281147
  9. Anu Kerttula: Presidentin kuolema ajoi Tšadin sekasorron valtaan – kapinalliset uhkaavat marssia pääkaupunkiin, valta siirtyi presidentin pojalle Yle Uutiset. 21.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  10. Leaders: President: Idriss Deby 7.4.2016. BBC. Viitattu 21.10.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]