Idätys
Idätys tarkoittaa siementen idättämistä, kunnes ne versoavat. Idut ovat vitamiinipitoinen lisä etenkin talviseen ruokavalioon, ja idätys parantaa siementen tai papujen vitamiinipitoisuutta.[1]
Idätykseen on olemassa erityisiä idätysastioita,[2] mutta myös pelkällä (lasi)purkilla ja harsolla pärjää. Harso pingotetaan purkin suulle kumilenkkiä hyväksi käyttäen. Tämä estää pienten siementen huuhtoutumista veden mukaan.
Idätys käynnistetään yleensä liottamalla siemeniä parista minuutista vuorokauteen. Tämän jälkeen vesi kaadetaan pois, ja siementen annetaan olla purkissaan. Ylimääräinen kosteus mädännyttää siemenet. Suoraa auringonvaloa tulisi välttää, ja joidenkin siementen tapauksessa purkki tulisi asettaa pimeään paikkaan. Siemeniä tulisi huuhdella pari kertaa päivässä. Muutaman päivän itämisen jälkeen idut ovat valmiita nautittavaksi; suosituspituus idulle on yleensä 2–4 cm (sinimailasella pidempi). Idut säilyvät jääkaapissa muutamia päiviä, puhtaissa oloissa viikonkin. Pidemmässä säilytyksessä ituja kannattaa välillä huuhdella vedellä.
Muista pavuista poiketen mungopapuja ei tarvitse kiehauttaa ennen syöntiä. Myös idätetyt siemenet ja jyvät voi syödä raakoina.
Idätettäväksi sopivat muun muassa:
- sinimailanen eli alfalfa
- linssit (ei halkaistut)
- mungpavut
- soijapavut
- vehnän ja rukiin jyvät
- sarviapilan siemenet
- auringonkukan siemenet (mielellään kuorimattomat)
- hampun siemenet
Terveysriskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idätyksessä käytetyt kosteus ja lämpö luovat samalla otolliset olosuhteet bakteerien lisääntymiselle.[3] Iduissa on tavattu salmonella- ja kolibakteereita. Yhdysvalloissa iduista levinneitä infektioita on ollut vuosina 1996–2011 ainakin 30. FDA on varoittanut lapsia, vanhuksia ja raskaana olevia naisia syömästä raakoja ituja. Monet valmistajat desinfioivat siemenet klooriliuoksella ennen idätystä.
Toukokuussa 2011 Saksassa puhjenneessa pavuniduista levinneessä EHEC-epidemiassa kuoli ainakin 31 ja 3 000 sairastui, joista 700 sai vakavia munuaisvaivoja.[4] Esimerkiksi kolibakteeri ajautuu idätettäviin siemeniin maatiloilta, joissa siemenkasvien tuotannossa on käytetty eläinten lannalla rikastettua maata, tai epäsiisteissä olosuhteissa itse idätyslaitoksilla.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Terveydenhoitouutiset 2/03, vierailtu 3.11.2006.
- ↑ Luontaistuntija-lehti (3/01): Siemenet iduiksi (vierailtu 4.11.2006)
- ↑ a b Clarified – trouble sprouts up as 20 are sickened with Salmonella eatocracy.cnn.com. Viitattu 3.1.2015.
- ↑ http://www.nytimes.com/2011/06/11/business/11sprouts.html?_r=1&ref=global-home&gwh=2954AC55431292D8F5723F90E3DFD672
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]