Idänpään työväentalo Torppa
| Idänpään Torppa | |
|---|---|
 Idänpään työväenyhdistyksen talo vuonna 1957. |
|
| Osoite | Torpantie 16, 13120 Hämeenlinna |
| Sijainti | Idänpää, Hämeenlinna |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Rakennuttaja | Idänpään ja Hätilän työväenyhdistys Toveri ry |
| Omistaja | Idänpään Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi / ranko |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 317 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Idänpään työväentalo Torppa on Hämeenlinnan kaupungin Idänpään kaupunginosassa (vuoteen 1967 saakka osa Vanajan kuntaa) sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idänpään työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, alun perin nimellä Idänpään ja Hätilän työväenyhdistys Toveri. Yhdistyksen jäsenten joukossa oli paljon mäkitupalaisia. Talo, Torppa, valmistui vuonna 1908. Tuolloin yhdistyksen jäsenmäärä oli 67. Jäsenmäärä lähti kuitenkin laskuun: vuonna 1915 se oli 27 ja vuonna 1931 25.[1][2][3][4]
Sisällissodan aikana talo oli takavarikossa, ja sen aikana suurin osa yhdistyksen irtaimistosta katosi. Takaisin saatiin ainoastaan yhdistyksen urheiluosaston voimistelumatto.[1]
Helmikuussa 1931 työväentalo yritettiin räjäyttää. Pihalle ajaneesta autosta noussut henkilö kiipesi tikkailla katolle ja pudotti kotitekoisen dynamiittipommin savupiipusta sisään. Pommi rikkoi palomuurin ja tiiliä lensi ikkunoista ulos, mutta talo pysyi muuten ehjänä. Tapausta selviteltäessä lääninetsivä huomasi, että Vaasassa oli yritetty räjäyttää kirjapaino samalla metodilla. Vaasan räjäytysyrityksestä epäilty henkilö oli myös joidenkin todistajanlausuntojen mukaan ollut Idänpään tapahtuman aikoihin Hämeenlinnan rautatieasemalla. Juttu kuitenkin kuivui kokoon, eikä ketään saatu syytteeseen.[5]
Vuodesta 2019 alkaen Idänpään Työväenyhdistys on vuokrannut Torpan ylläpidon ja tilojen vuokraamisen ulkopuoliselle pitopalvelulle.[6]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talolla on toiminut urheiluseura Idänpään Toive (vuodet 1909–1920 nimellä Toivo), ja sitä ovat käyttäneet kokous- ja juhlapaikkana niin sadat eri järjestöt kuin yksityishenkilötkin. Talolla on myös pidetty huutokauppoja, kirpputoreja ja myyjäisiä. Etenkin 1970–1980-luvuilla Torpan tanssit olivat todella suosittuja.[1][6][5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloa laajennettiin vuosina 1971 ja 1973. Talon vanha puoli on hirsirakenteinen, vuonna 1973 valmistunut uusi osa taas rankorakenteinen. Katto oli alun perin päre- ja huopakatto; vuonna 1973 asennettiin peltikatto. Vanhan osan ulkoseinät olivat vuoraamattomat, uuden osan seinät vuoratut. Seinät on maalattu punaisiksi ja ruskeiksi.[7]
Talossa on ollut juhlasali, kaksi ravintolaa, keittiö, eteinen ja vahtimestarin asunto. Näyttämö ja rakennuksen kuistit purettiin 1970-luvun alussa. 1970-luvun aikana taloon tuli myös vesijohto, viemäri, sisä-wc ja sähköpatterit.[7] Vuonna 2000 rakennus uusittiin.[8] Talo on kaksikerroksinen, ja sen pinta-ala on 317 m².[7][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Idänpään Työväenyhdistys: Idänpään työväenyhdistyksen historiaa ity.fi. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1908 1909. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1915 1916. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ a b Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset hameenlinnankaupunkiuutiset.fi. 22.9.2018. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ a b Idänpään Työväenyhdistys: Torpan esittely ity.fi. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Idänpään Torppa hamewiki.fi. Häme-Wiki. Arkistoitu 11.11.2022. Viitattu 11.11.2022.
- ↑ Idänpään Torppa seurantalot.fi. Viitattu 11.11.2022.