ISBAR

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hoitajien raportti käynnissä teho-osaston potilaista.

ISBAR-menetelmä on terveydenhuollon eri toimintaympäristöihin kehitetty yhdenmukainen ja selkeä tiedonsiirron toimintamalli.[1]

Lyhenne muodostuu sanoista Identify, Situation, Background, Assessment ja Recommendation (henkilötiedot, tilanne, taustatiedot, nykytilanne ja toimintasuositus).[2]

Yhdysvaltojen merivoimat kehittivät 1990-luvulla SBAR-menetelmän suullisen tiedonkulun kehittämiseksi. Sieltä se levisi ilmailuun ja edelleen terveydenhuoltoon.[1] Terveydenhuollossa järjestelmän otti ensimmäisenä käyttöön Yhdysvalloissa Kaiser Permanente orgnaisaatio Coloradossa sekä St. Joseph Medical Center vuonna 2003.[3]

ISBAR-menetelmässä on kehitetty omat raportointimallit sekä kiireelliseen että kiireettömään tilanteeseen.[1] Tutkimuksissa on todettu, että menetelmän käyttö parantaa hoidon ja palvelun turvallisuutta.[4]

Sosiaali- ja terveysministeriö suositaa ISBAR-menetelmää käytettäväksi esimerkiksi ensihoidossa[5] ja lasten kiireellisen sairaanhoidon yhteydessä.[6] Sitä on kehitetty myös kotihoidon ja asumispalveluiden käyttöön asiakasturvallisuuden kehittämiseksi.[7]

Suomen Sairaanhoitajat ovat julkaisseet ammattilaisten käyttöön ISBAR-menetelmästä terveydenhuollon ympäristöön sopivan ohjekirjasen ja muistikortin. Ohjekirjanen ohjeistaa muistikortin käytössä ja ne on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Inkinen, Ritva. Kinnunen, Marina. Kuosmanen, Anssi. Kupari, Petra. Pelomaa, Karoliina & Reunamaa, Terhi: ISBAR - menetelmä turvaalisempaan tiedonkulkuun potilaasta raportoitaessa. Suomen Sairaanhoitajat ry, 2022.
  2. ↑ ISBAR-raportointimenetelmä Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 29.12.2023.
  3. ↑ Kippola, Elina. Sjöman, Merja: ISBAR – Strukturoitu raportointimenetelmä potilasturvallisuuden tukena slideplayer.fi. Oulun yliopistollinen sairaala. Viitattu 29.12.2023.
  4. ↑ Hautz, Wolf E. Jürgens, Jonas. Klingberg, Karsten. Müller, Martin. Redaèlli, Marcus. Stock, Stephanie: Impact of the communication and patient hand-off tool SBAR on patient safety: a systematic review. BMJ Open, 1.8.2018, 8. vsk, nro 8, s. e022202. BMJ. PubMed:30139905 doi:10.1136/bmjopen-2018-022202 ISSN 2044-6055 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  5. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto: Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä - Suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:7. 2014. Viitattu 1.1.2024.
  6. ↑ Lasten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet 25.6.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.1.2024.
  7. ↑ Selin-Hannola, Laura: ISBAR-kortti kotihoidon ja asumispalvelujen asiakasturvallisuutta tukemassa 21.11.2023. Innokylä.
  8. ↑ Sairaanhoitajan ammatilliset työkalut Sairaanhoitajat. Viitattu 1.1.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=ISBAR&oldid=22322010”