ICE Pact
| ICE Pact | |
|---|---|
| Icebreaker Collabortion Effort | |
.jpg) Alexander Stubb, Joe Biden ja Justin Trudeau tapaavat Washingtonissa Naton huippukokouksen yhteydessä 10. heinäkuuta 2024. |
|
| Allekirjoitettu | 11. heinäkuuta 2024 |
| Allekirjoituspaikka | Washington (DC), Yhdysvallat |
| Kielet | englanti, suomi |
| Osapuolet | |
| Osapuolet |
 Suomi Yhdysvallat Kanada |
| Allekirjoittajat |
Alexander Stubb Joe Biden Justin Trudeau |
ICE Pact (suom. Jää-sopimus), koko nimeltään Icebreaker Collabortion Effort (suom. jäänmurtajayhteistyöaloite), on Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen sopimus, joka solmittiin 11. heinäkuuta 2024. Sopimus pyrkii vahvistamaan maidenvälistä yhteistyötä arktisella alueella ja erityisesti jäänmurtajien rakentamisessa.
Suomen presidentti Alexander Stubb, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau allekirjoittivat sopimuksen 11. heinäkuuta 2024 Washington DC:ssä Yhdysvalloissa. 13. marraskuuta maat allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan nimenomaan jäänmurtajien rakennuksesta.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2020-luvun arktinen politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Arktinen yhteistyö
Maapallon pohjoisen alueen eli Arktiksen polittinen ja strateginen merkitys kasvaa ilmaston lämpenemisen aiheuttaman napajään sulamisen myötä, koska meriliikenteestä tulee helpompaa alueella. Arktisia reittejä ovat luoteisväylä ja koillisväylä. Arktisella alueella on todennäköisesti myös suuret luonnonvarat, joita useampi valtio tavoittelee. Jäänmurtajat ovat välttämättömiä arktisilla vesillä toimimiseen. Jäänmurtajia tarvitaan kauppareittien aukipitämiseen, mutta niitä käytetäään laajasti myös kaikkiin muihin, mukaanlukien sotilaallisiin, tehtäviin jäisillä vesillä.[2]
Yhteistyö Venäjän ja länsimaiden välillä heikkeni Venäjän miehitettyä Krimin ja katkesi lähes kokonaan Venäjän hyökättyä täysimittaisesti Ukrainaan. Venäjän ja lännen välit ovat hyvin huonot, ja arktinen alue on suuressa roolissa vastakkainasettelussa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Venäjää lukuun ottamatta kaikki Arktisen neuvoston jäsenvaltiot ovat sotilasliitto Naton jäseniä. Länsimaissa uhkana nähdään Venäjän lisäksi Kiinan lisääntynyt toiminta pohjoisessa ja Kiinan tulevaisuuden pyrkimykset muun muassa kaivostoimintaan.[3]
Jäänmurtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltojen ja Kanadan on tarkoitus uudistaa ja laajentaa jäänmurtajakalustojaan 2020-luvulla. Yhdysvaltalaisten virkamiesten mukaan Yhdysvallat ja liittolaiset tarvitsevat 70–90 jäänmurtajaa, jotta ne voivat toimia vahvimpina arktisella alueella. Tällä hetkellä Yhdysvaltain rannikkovartiostolla on vain kaksi raskasta jäänmurtajaa, nekin vanhoja ja uusimisen tarpeessa. Yhdysvalloilla on tarve ainakin kahdeksalle uudelle jäänmurtajalle. Vuonna 2022 Kanadalla oli yhdeksän murtajaa: seitsemän keskiraskasta ja kaksi raskasta. Kanadalla on tarve ainakin 24:lle uudelle. Venäjän jäänmurtajakalusto on valtava verrattuna länsimaiden vastaaviin, Venäjän valtion mukaan jopa yli 40 murtajaa. Niistä seitsemän on ydinkäyttöisiä.[2][4]
Sopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopimuksen päämäärä on tiivistää Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välistä yhteistyötä arktisella alueella sekä kehittää vastavoimaa Venäjän ja Kiinan toiminnalle. Tavoitteena on yhdistää osaaminen ja lisätä jäänmurtajien rakennusta kaikissa kolmessa maassa. Uskotaan, että yhteistyön avulla jäänmurtajien valmistus tehostuu ja kustannukset laskevat. Suomen Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan aloitteen neljä osa-aluetta ovat maidenvälisen tiedonvaihdon kehittäminen, yhteistyö työvoiman kehittämiseksi, liittolaisten ja kumppaneiden osallistaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.[1][4]
Suomi tavoittelee sopimuksella etenkin uusien jäämurtajien suunnittelua ja rakentamista Suomessa, koska Suomella on jäänmurtajiin liittyvää vahvaa osaamista. Suomen elinkeinonisteriön mukaan noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista on suomalaisten yritysten suunnittelemia ja noin 60 prosenttia rakennettu Suomen telakoilla, pääosin Helsingissä. Kanadalainen Davie Shipbuilding osti Helsingin telakan vuonna 2023 ja on ilmaissut halunsa päästä mukaan jäänmurtajaprojektiin, koska juuri se on rakentanut maailman jäänmurtajista noin puolet. Yhtiöllä on toimintaa kaikissa kolmessa maassa. Jäänmurtajat lasketaan Pohjois-Amerikassa viranomaisaluksiksi, joten ne on rakennettava omissa maissa. ICE Pactin avulla asiaan saatetaan saada joustoa.[1][4][5]
Tarkoitus on saada myös muita länsimaisia liittolaisia mukaan hankkeeseen. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat tehneet jäänmurtajiin liittyvä yhteisytötä, mutta Ruotsi ei ole mukana ICE Pactissa. Muut maat voisivat myös ostaa yhteistyön tuloksena syntyneitä jäänmurtajia näistä maista.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Suomi allekirjoitti keskiviikkona asiakirjan, joka voi tuoda jättimäisiä tilauksia Amerikasta – Näin kommentoi ministeri Rydman Iltalehti. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ a b Recruiting Friends for the Polar Icebreaker Express: Viewing the ICE Pact through Broader Defense Industrial Cooperation CSIS. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)
- ↑ The Consequences of Geopolitics for the Arctic Arctic Circle. Viitattu 16.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Suomi solmi himoitun sopimuksen Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Talouselämä. 14.11.2024. Viitattu 16.11.2024.
- ↑ Meriteollisuus | Helsingin telakan omistaja innoissaan uudesta jäänmurtajasopimuksesta Helsingin Sanomat. 13.11.2024. Viitattu 16.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhteinen lausunto Suomen presidentin sivuilla (englanniksi)