Hyötiönsaari
.jpg)
Luukkaansalmen silta ja saari
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
Hyötiönsaari on saari varsinaisella Saimaan Pien-Saimaalla Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa.[2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyötiönsaari on 1,2 kilometriä pitkä ja 950 metriä leveä. Se sijaitsee itäisellä Pien-Saimaalla Lauritsalan edustalla. Saaren lounaispuolella sijaitsee Kaukaanselkä, luoteispuolella Niemisenselkä ja itäpuolella Laihianselälle johtava selkä. Saimaan kanavan suu sijaitsee saaresta itä-kaakkoon päin 1,2 kilometriä, joten laivaliikenteen määrä Saimaan syväväylällä on suuri. Saaren korkein kohta sijaitsee sen eteläosassa (108 metriä mpy.). Mäen ympäriltä työntyy länteen, kaakkoon, luoteeseen ja pohjoiseen kartassa nimettömät niemet. Myöskään saaren lahtia ei ole karttaan nimetty. Saaren kaakkois- ja eteläpuolella sijaitsee mannermaata, koillisessa Tuosan saari ja pohjoisessa Vehkataipaleensaaren Niemisenkärki. Hyötiönsaaren lähisaaria ovat pohjoisen nimen edustalla Pukkisaari, itäisen niemen edessä Kettinkisaari ja itäpuolella Linnasaari ja Linnaluoto. Saarella ei ole lampia. Saareen tule Lauritsalasta yhdystie 4081 Luukkaansalmen siltaa pitkin ja se poistuu saarelta 350 metriä pitkää pengertietä pitkin Tuosan saarelle. Yhdystieltä haarautuu länteen johtava tie, joka vie pengertienä Pienelle Lamposaarelle, jossa liikennöi ennen Pappilansalmen lossi [3]. Ennen Lamposaarta tie haarautuu Mikonsaareen johtavaksi tieksi. Pengertiet katkaisevat laivaliikenteeltä kulun saaren pohjoispuolelle, joten 4,2 metriä syvä Saimaan syväväylän on merkitty saaren eteläpuolelle. Pienveneellä mahtuu kulkemaan Tuosaan vievän tien lyhyen sillan ali.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1928 julkaistussa Lappeenrannan seudun taloudellisessa kartassa ei saarelle ole piirretty rakennuksia tai peltomaata.[4] Vuonna 1951 julkaistussa peruskartassa oli saaren läntisessä niemessä sorakuoppa ja laituri, jonne soraa kuljettava proomu saattoi kiinnittyä. Pohjoisessa lahdessa oli monia vapaa-ajan asuntoja, joita ei esiintynyt etelärannassa ilmeisesti tehtaiden likaaman veden takia. Siellä sijaitsi kuitenkin mäkihyppymäki.[1] Seuraavassa vuoden 1971 kartassa hyppyrin tilalla on sorakuoppa ja edelliselle sorakuopan tilalla on tullut maantie Lappeenrannasta. Tien eteläpäässä näkyy piirrettynä Pappilansalmen lossi.[5] Vuoden 1983 kartassa on saarelle rakennettu muutama asuintalo.[6] Vuoden 1997 kartassa on aikaisempi saaren kautta kulkevasta tiestä tullut sivutie, kun Luukkaansalmen silta ja sillalta alkava yhdystie on tehty päätieksi. Vielä tässä kartassa on saaren eteläiseen lahteen piirretty lampi, joka on myöhemmin auennut lahdenpohjaksi.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1951. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2021)
- ↑ a b Hyötiönsaari (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ Pappilansalmen lossi Etelä-Karjalan museo. Viitattu 7.8.2014.
- ↑ Lappeenrannan seudun taloudellinen kartta (PDF) (Timo Meriluoto – Vanhat kartat) timomeriluoto.kapsi.fi. 1928. Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1951. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1951. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3134 07 Lappeenranta. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1951. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2021)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marjola, kokous- ja majoituspalvelua